tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Voiko vihreää kasvua vauhdittaa?

26.1.2017
Leo Kolttola

Eurostatin uusimmassa kestävän kehityksen indikaattorijulkaisussa Suomi on yhä EU:n ykkönen t&k-rahoituksessa ja kakkonen eko-innovaatioindeksissä. Suomi on myös niiden kolmen maan joukossa, joissa 100 prosentilla yrityksistä on laajakaistaliittymä. Miksi emme nouse ripeämmin ”bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi”, kuten Sipilän hallitus toivoo?

Olemme monissa tärkeissä ympäristöindikaattoreissa edelleen EU:n keskiarvon huonommalla puolella, jätteitä syntyy paljon, luonnonvaroja käytetään ylettömästi, luonnonvara- ja energiatuottavuus ovat EU:n häntäpäätä ja yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on EU:n keskiarvon alapuolella.

Tilastokeskuksen uusitun ympäristöliiketoiminnasta kertovan tilaston mukaan ympäristöliiketoimintaa syntyy ennen kaikkea perinteisillä toimialoilla: rakentamisessa, metalliteollisuudessa ja energiahuollossa. Suurta korkean teknologian tukemaa ”vihreän kasvun” voittokulkua ei vielä näy.

Rakentamisessa vihreä kasvu liittyy energiansäästöön ja sen hallintaan, energian tuottamiseen uusiutuvista luonnonvaroista ja jätevesi- ja vesihuoltoon. Metalliteollisuudessa ympäristöliiketoiminta liittyy pääasiassa niin kutsuttuun kiertotalouteen eli kierrätysmetallien käyttöön raaka-aineena. Energiahuollon vihreä kasvu on energiantuotantoa uusiutuvista luonnonvaroista ja energian säästöä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu kymmenen vuoden strategiseksi tavoitteeksi parantaa bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin avulla vaihtotasetta, lisätä omavaraisuutta, luoda uusia työpaikkoja sekä saavuttaa ilmastotavoitteet ja Itämeren hyvä ekologinen tila. Ympäristöliiketoimintaa tarvitaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla syntyy kasvua, työllisyyttä ja vientiä.

Vuonna 2015 vietiin noin miljardin euron edestä kemian teollisuuden tuotteita, jotka liittyvät energian tuotantoon uusiutuvista energialähteistä eli kysymys oli pääasiassa biopolttoaineista (ks. taulukko). Myös noin miljardin euron edestä vietiin paperi- ja kartonkituotteita, jotka liittyvät energian säästöön. Sähkölaitteiden ja muiden koneiden ja laitteiden vientiä, jotka liittyvät energian säästöön, oli myös runsaan miljardin euron edestä.

Ympäristöliiketoiminnan vienti 2015, miljoonaa euroa

Ympäristöliiketoiminnan vienti 2015, miljoonaa euroa

Lähde: Tilastokeskus, ympäristöliiketoiminta. Määritelmät ovat EU:n ympäristötilinpitoasetuksesta.

Mainitut erät ovat niitä korkean teknologian tuotteita, joiden viennin toivotaan erityisesti kasvavan.

Maatalouden luomutuotanto ja kaivannaistoiminnan ympäristöliiketoiminta on vielä hyvin pientä Suomessa. Luomutuotannon luulisi kasvavan, koska tuotteilla on kysyntää. Ympäristöliiketoimintaa on jonkin verran palveluissa, esimerkiksi suunnittelussa ja tutkimuksessa. Tämä toiminta voi vielä lisääntyä.

Biopolttoaineiden tuotanto kasvaa lähivuosina edelleen. Uusiutuvan energian osuus on meillä EU:n kolmanneksi korkein Ruotsin ja Latvian jälkeen.

Uusiutuvan energian lisäämiseen on tarvittu paljon yhteiskunnan tukea. Onko sen tuotantoa mahdollista vielä kasvattaa, kun rakenteilla ja suunnitteilla olevat ydinvoimalat valmistuvat?

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
15.10.2018
Juha Nurmela

Kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä pitää kiristää rivakasti, linjasi vastikään hallitusten­välinen ilmastopaneeli IPCC. Suomalaiset kotitaloudet ovatkin jo oikealla tiellä, vaikka paljon on vielä tehtävä jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.

Artikkeli
27.6.2018
Virve Rouhiainen

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan pientalojen öljylämmitys on jo selvästi vähäisempää ja maalämpö yleisempää kuin mitä rakennuskantarekisterin tiedot kertovat. Tämä käy ilmi pientalojen lämmitysenergiaa kartoittaneesta selvityksestä, joka toteutettiin Luken ja Tilastokeskuksen yhteisprojektina.

Artikkeli
5.12.2017
Viveka Palm

Kestävä kehitys on haaste, sillä haluamme samanaikaisesti ymmärtää, kuinka talouden, ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehityksen käy. Tilastojen tarjoama tietopohja auttaa seuraamaan näitä kysymyksiä.

Artikkeli
5.12.2017
Ari Tyrkkö

17 globaalia päämäärää, 169 alatavoitetta, lähes 240 mittaria. YK:n Agenda 2030 tavoittelee valtaisaa kehitysharppausta ja haastaa seurannan uusiin ulottuvuuksiin. OECD:n vertailun mukaan satavuotiaan Suomen tila on useiden tavoitteiden osalta erinomainen.

Artikkeli
5.12.2017
Sami Pirkkala

Suomen kansalliseen kestävän kehityksen seurantatyöhön haetaan uutta potkua avoimella ja osallistavalla järjestelmällä. Seuranta perustuu kansallisen seurantaverkoston määrittämiin indikaattoreihin, ja tulkintoja koskevaan keskusteluun voivat osallistua kaikki kiinnostuneet.

Artikkeli
6.4.2016
Mari Heikkinen, Ilmo Mäenpää, Ari Nissinen, Marja Salo

Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat kulutuksen hiili­jalan­jäljestä valtaosan. Viime vuosina asumisen ja henkilö­auto­liikenteen hiili­jalan­jäljet ovat pienentyneet, mutta elin­tarvikkeiden jalan­jälki on pysynyt ennallaan.