Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Pienelle Suomelle suuri rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

28.3.2017
Twitterissä: @NiinaLes

Ota kännykän laturi seinästä latauksen jälkeen. Älä lähde kauppaan autolla vaan pyörällä tai jalan, korkeintaan julkisilla kulkuneuvoilla. Sammuta valot huoneesta lähtiessäsi, tietokone töistä lähtiessäsi.

Pennissä on miljoonan alku, pienistä puroista kasvaa suuri joki. Mutta sinun, minun ja muiden suomalaisten panos on tällä tapaa mitattuna hyvin pieni.

Vaikka me suomalaiset leikkaisimme päästömme nollaan, vaikutus ilmastonmuutokseen on promilleluokkaa. Voimme moninkertaistaa pienen maamme vaikutuksen tarjoamalla maailmalle sen kaipaamia keinoja päästöjen vähentämiseksi.

Miten?

Kollegani Olli Savela kirjoitti artikkelissa päästöintensiteettien eroista eri toimialoilla. Päästöjen vähentämisen näkökulmasta päästöjä kannattaa vähentää toimialoilla, joilla päästöt ovat suuret suhteessa arvonlisäykseen, kuten ilma- ja vesiliikenne sekä energiahuolto. Talouskasvua taas kannattaa tavoitella ensisijaisesti toimialoilla, joilla päästöt ovat pienet.

Mitä jos panoksia lisättäisiin niillä toimialoilla, joiden lopputuotteet auttaisivat päästöjen vähentämisessä globaalisti? Ja siinä sivussa saisimme työpaikkoja, ja Suomi vaurastuisi viennin kautta. Globaalin ilmasto-ongelman näkökulmasta paukut kannattaa laittaa biotalouteen, ympäristöliiketoimintaan ja ympäristön tilaa parantaviin ratkaisuihin.

Miten sitten edistää myönteistä kehitystä? Suomesta löytyy osaamista jo nyt, esimerkiksi Norsepower Oy, jonka kehittämä tuulivoimaa hyödyntävä roottoripurje voisi vähentää öljytankkereiden polttoaineen kulutusta jopa 10 prosenttia.

Oma lemmikkini nerokkaasta suomalaisesta keksinnöstä on AW-Energy Oy:n kehittämä Waveroller, joka hyödyntää pohjaveden vellontaa tuottaen liikkeestä energiaa, aaltoenergiaa.

Valtioneuvoston kanslia tilasi Suomi 100 -teemaan liittyen selvityksen siitä, miten kansainvälisen ilmastosopimuksen velvoitteisiin tulisi Suomessa varautua. Kokoaan suurempi Suomi -selvitykseen on koottu sata ratkaisua, joilla Suomi voi auttaa maailmaa rajoittamaan päästöjä. Kaikki sadan parhaan listalle päässeet ratkaisut ovat suomalaisten kehittämiä, tarjoamia tai soveltamia, ne soveltuvat käyttöön myös muihin maihin ja hillitsevät ilmastonmuutosta.

Meille itsestään selviä, mutta maailmanlaajuisesti innovatiivisia ratkaisuja ovat esimerkiksi kaukolämpö ja -kylmä, kolminkertaiset ikkunat, puurakentaminen ja kestävä metsänhoito. Uudempia listalta löytyviä ratkaisuja edustavat biopolttoaineet, sähköautojen latauspisteet, puuperäinen tekstiilikuitu ja julkisten palvelujen ylijäämäaterioiden hyödyntäminen.

Koska kynttilää on turha pitää vakan alla, täytyy nämä ajatukset jakaa maailmalle. Samassa selvityksessä on pohdittu myös keinoja, joilla Suomen näkyvyyttä ilmastosopimuksen foorumeilla voisi parantaa. Marrakechin ilmastokokous on jo takana, mutta uusia kokouksia ja paikkoja tulla näkyväksi tulee vastaan jatkuvasti.

Valitettavasti suurta korkean teknologian tukemaa ”vihreän kasvun” voittokulkua ei vielä näy, kuten kollegani Leo Kolttola totesi blogitekstissään. Osaamista on, mutta päättäjät on saatava mukaan nykyistä isommilla paukuilla oikeanlaista toimintaa tukevan sääntelyn ja poliittisten aloitteiden kautta. Pontevammin liikkeelle on saatava myös media, jolla on yhä vahva rooli mielipidevaikuttajana, sekä tietenkin ympäristöliiketoimintaa harjoittavat yritykset markkinointikoneistoineen.

Yhteisvoimin lisäämme vaikuttavuutta ja näkyvyyttä sekä Suomessa että ulkomailla.

Käytän edelleen polkupyörää ja joukkoliikennettä parhaani mukaan ja sammutan valot huoneesta lähtiessäni. Omien valintojeni lisäksi uskon Suomen nykyistä merkittävämpään rooliin globaalin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä – jos vain kohdennamme panoksemme oikein.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

Artikkeli
5.12.2017
Viveka Palm

Kestävä kehitys on haaste, sillä haluamme samanaikaisesti ymmärtää, kuinka talouden, ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehityksen käy. Tilastojen tarjoama tietopohja auttaa seuraamaan näitä kysymyksiä.

Artikkeli
5.12.2017
Sami Pirkkala

Suomen kansalliseen kestävän kehityksen seurantatyöhön haetaan uutta potkua avoimella ja osallistavalla järjestelmällä. Seuranta perustuu kansallisen seurantaverkoston määrittämiin indikaattoreihin, ja tulkintoja koskevaan keskusteluun voivat osallistua kaikki kiinnostuneet.

Blogi
31.3.2017
Vieraskynä: Taina Lötjönen ja Terhi Rasikannas
Teimme tutkimuksen, jossa selvitimme hevosten määrän muutoksia 1900-luvulla sekä muutoksia aiheuttaneita tekijöitä. Työllämme osallistuimme kansainväliseen tilastojen luku- ja käyttötaitokilpailun Suomen yläkoulusarjaan. Oman sarjamme voittanut posterimme "Mitä tapahtui hevosille 1900-luvulla"? osallistuu kansanväliseen kilpailuun, jonka voittajat julkistetaan heinäkuussa Marokossa. Miten posterimme syntyi?
tk-icons