Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Mikä saisi sinut vastaamaan?

30.1.2017
Twitterissä: @laura_sauli

Kuuluitko siihen 200 000 suomalaisen joukkoon, joihin Tilastokeskus otti viime vuonna yhteyttä kysyäkseen tietoja esimerkiksi työssäkäynnistä, kulutuksesta tai toimeentulosta? Käsi sydämelle: vastasitko?

Jos vastasit, lämmin kiitos panoksestasi. Jos vastaaminen tällä kertaa jäi, harmi. Et ikävä kyllä ole yksin. Tiedonkeruusta riippuen vastaukset jäävät saamatta joka neljänneltä, usein jopa joka toiselta otokseen valikoituneelta.

Auttaisiko palkkio, jos yhteiskunnallinen merkitys ei riitä motivaatioksi?

Tilastoja ei kuitenkaan synny ilman vastaajia, sillä yhdessä rekisteritietojen kanssa kyselytutkimukset muodostavat tilastoinnin perustan.

Mitä harvempi vastaa, sitä suuremmaksi kasvaa puuttuvien tietojen osuus eli vastauskato. Tämä puolestaan vaikeuttaa erityisesti pienten ryhmien tilastollista tarkastelua.

Jos kato kasvaa riittävän suureksi, emme enää saa luotettavaa tietoa esimerkiksi nuorten työttömyyden alueellisista eroista, eläkeläisten toimeentulon kehityksestä tai pienten lasten äitien työssäkäynnistä.

On tunnustettava tosiasiat: tilastotiedonkeruisiin vastaaminen ei ole ihmisen prioriteettilistan kärkisijoilla. Kyselyt hukkuvat mielipidemittausten, markkinatutkimusten ja nettiäänestysten mereen. Kiireisen aika on kortilla, ja sen käytöstä kilpailee moni mielenkiintoisempi aktiviteetti.

Mitä sitten voisimme tehdä, jotta vastaaminen olisi houkuttelevampaa? Auttaisiko palkkio, jos yhteiskunnallinen merkitys ei tietotulvan ja aikapulan keskellä riitä kaikkien motivaatioksi?

Palkitseminen on motivointikeino, joka tarjoaa vastalahjaksi tietojen antamisesta tietoa, tavaraa tai rahallisia palkintoja. Kannusteita voidaan tarjota tiedonkeruun jälkeen arvonnan kautta, tai pieni tavaralahja voidaan lähettää kaikille otokseen valituille etukäteen saatekirjeen mukana.

Tilastokeskus selvittää parhaillaan, millainen palkitsemiskäytäntö auttaisi parhaiten hillitsemään vastauskatoa. Äkkiseltään ajattelisi, että mahdollisuus voittaa vaikkapa iPad tai useamman satasen arvoinen lahjakortti motivoisi aika hyvin ketä tahansa vastaamaan kyselyyn. Mutta jottei asia olisi niin yksinkertainen, palkinnot eivät aina toimi toivotulla tavalla.

Sekä muualla tehty tutkimus että Tilastokeskuksen omat kokemukset osoittavat, että on vaikeaa löytää sellaista palkintoa, joka kannustaisi kaikkia tasapuolisesti. Palkinnot saattavat esimerkiksi innostaa muutenkin aktiivisesti vastaavia osallistumaan entistä paremmin, mutta eivät autakaan houkuttelemaan kaikkia vastaamaan.

Tällä hetkellä kokeilemme useamman erilaisen palkitsemiskeinon käyttöä. Jos tänä vuonna saat kirjeitse kutsun osallistua tiedonkeruuseen, mukana saattaa olla pieni yllätyslahja, tai sinulle voidaan antaa mahdollisuus osallistua vastaajien kesken suoritettavaan arvontaan. Tietoa taas tarjotaan esimerkiksi Suomi lukuina –taskutilaston muodossa.

Oli palkinto mikä hyvänsä, toivottavasti vastaat! Tilastot tehdään yhdessä.

Kommentoimalla kirjoitusta voit kertoa, millainen palkinto sinua motivoisi.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
19.3.2024
Jaana Huhta

Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Blogi
1.9.2023
Maija Metsä

Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

Blogi
12.1.2023
Markus Sovala

Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tieto­varallisuus, joka on Suomen kilpailu­etu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.  

tk-icons