tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Julkisen sektorin supistaminen uhkaa vastavalmistuneiden työllistymistä

2.11.2015

Viimeisimpien tilastotietojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huononi vuonna 2013. Edellisten vuosien tapaan parhaiten työllistyivät korkeimmin koulutetut, joista työllisiä oli noin 85 prosenttia valmistuneista.

Kuvio 1.Tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusasteen mukaan vuoden kuluttua valmistumisesta 2010–2013

Kuvio 1.Tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusasteen mukaan vuoden kuluttua valmistumisesta 2010–2013, %

Lähde: Tilastokeskus, Sijoittuminen koulutuksen jälkeen- tilasto

Tilastotiedoista käy ilmi myös mille yhteiskunnan sektoreille vasta­valmistuneet ovat sijoittuneet. Niiden perusteella voi tehdä päätelmiä siitä, mitä vaikutuksia erityisesti julkisen sektorin työ­paikkojen vähentymisellä voi olla vasta­valmistuneiden työllistymiseen.

Tilastokeskuksen sijoittumispalvelussa viimeisimmät tiedot tutkintonsa suorittaneiden työnantaja­sektorista olivat tätä kirjoittaessa vielä vuodelta 2012.

Kuvio 2. Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012

Kuvio 2. Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012, %

Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

 

Kuvio 3. Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012

 Kuvio 3: Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012, henkilöä

Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

Kuviot 2 ja 3 ja seuraavat luvut kuvaavat tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantaja­sektoria vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012.

Vuonna 2012 yliopisto­tutkinnon suorittaneista työllisistä palkan­saajia oli 97 prosenttia. Valtion tai kunta­sektorin palveluksessa oli 43 prosenttia. Tässä ryhmässä valtiolle työllistyneitä oli luku­määräisesti eniten kaikista tutkinnon suorittaneista.

Palkansaajien osuus oli yhtä suuri myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Kolmannes työllistyneistä oli julkisen sektorin, lähinnä kuntien palveluksessa.

Vastaavasti toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista työllisistä palkan­saajia oli selvä enemmistö eli 94 prosenttia. Yritysten palveluksessa oli 62 prosenttia ja julkisella sektorilla, lähinnä kunnissa, työskenteli noin neljännes. Luku­määräisesti julkiselle sektorille työllistyneitä oli kuitenkin eniten tässä ryhmässä.

Julkisen sektorin työ­paikkojen vähentäminen voikin iskeä pahasti juuri korkeammin koulutettujen, vasta­valmistuneiden nuorten työllistymis­mahdollisuuksiin, ellei yksityiselle sektorille synny korvaavia työ­paikkoja. Yleinen taloustilanne ja julkisen sektorin säästöjen kohdentuminen luonnollisesti vaikuttavat siihen, miten tilanne kehittyy. Mutta ei liene väärin arvattu, että yhä useamman tutkinnon suorittaneen osoite saattaa jatkossa olla ulkomailla.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
24.6.2020
Tatu Leskinen

Koronakriisi näkyy erityisesti lomautettujen, alityöllisten ja piilotyöttömien määrän kasvuna. Toistaiseksi vaikutuksia on ollut ennen muuta palvelualoihin, joilla osa-aikatyö on yleistä. Toukokuussa osa-aikatyötä teki 373 000 työllistä, mikä oli 82 000 edellisvuotta vähemmän. 

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Blogi
30.4.2020
Anna Pärnänen

Kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymysten tulokset kertovat varsin synkistä työllisyysnäkemyksistä koronapandemian seurauksena. Vaikka lomautusta ja työttömäksi jäämistä ennakoivien palkansaajien ja yrittäjien osuudet vastauksissa ovat pieniä, ovat ne määrällisesti huolestuttavan suuria.

Blogi
24.3.2020
Pertti Taskinen

Helmikuu 2020 jää työmarkkinoiden historiaan viimeisenä ”normaalina” kuukautena pitkään aikaan. Kaksijakoisen maaliskuunkaan tiedot eivät vielä anna koko kuvaa korona­kriisin kärjistymisestä. Työmarkkinatiedot ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ja maaliskuulta julkaistaan 23.4.

Blogi
25.2.2020
Pertti Taskinen

Työllisten määrä kasvoi tammikuussa vuoden takaiseen verrattuna 46 000:lla, ja myös työllisyys­asteen trendi harppasi ylöspäin. Muutokset ovat yllättävän, jopa epä­uskottavan suuria. Mitä taustalla voisi olla?