tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Julkisen sektorin supistaminen uhkaa vastavalmistuneiden työllistymistä

2.11.2015
Paula Koistinen-Jokiniemi

Viimeisimpien tilastotietojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huononi vuonna 2013. Edellisten vuosien tapaan parhaiten työllistyivät korkeimmin koulutetut, joista työllisiä oli noin 85 prosenttia valmistuneista.

Kuvio 1.Tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusasteen mukaan vuoden kuluttua valmistumisesta 2010–2013

Kuvio 1.Tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusasteen mukaan vuoden kuluttua valmistumisesta 2010–2013, %

Lähde: Tilastokeskus, Sijoittuminen koulutuksen jälkeen- tilasto

Tilastotiedoista käy ilmi myös mille yhteiskunnan sektoreille vasta­valmistuneet ovat sijoittuneet. Niiden perusteella voi tehdä päätelmiä siitä, mitä vaikutuksia erityisesti julkisen sektorin työ­paikkojen vähentymisellä voi olla vasta­valmistuneiden työllistymiseen.

Tilastokeskuksen sijoittumispalvelussa viimeisimmät tiedot tutkintonsa suorittaneiden työnantaja­sektorista olivat tätä kirjoittaessa vielä vuodelta 2012.

Kuvio 2. Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012

Kuvio 2. Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012, %

Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

 

Kuvio 3. Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012

 Kuvio 3: Tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantajasektori vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012, henkilöä

Lähde: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu

Kuviot 2 ja 3 ja seuraavat luvut kuvaavat tutkinnon suorittaneiden työllisten työnantaja­sektoria vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2012.

Vuonna 2012 yliopisto­tutkinnon suorittaneista työllisistä palkan­saajia oli 97 prosenttia. Valtion tai kunta­sektorin palveluksessa oli 43 prosenttia. Tässä ryhmässä valtiolle työllistyneitä oli luku­määräisesti eniten kaikista tutkinnon suorittaneista.

Palkansaajien osuus oli yhtä suuri myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Kolmannes työllistyneistä oli julkisen sektorin, lähinnä kuntien palveluksessa.

Vastaavasti toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista työllisistä palkan­saajia oli selvä enemmistö eli 94 prosenttia. Yritysten palveluksessa oli 62 prosenttia ja julkisella sektorilla, lähinnä kunnissa, työskenteli noin neljännes. Luku­määräisesti julkiselle sektorille työllistyneitä oli kuitenkin eniten tässä ryhmässä.

Julkisen sektorin työ­paikkojen vähentäminen voikin iskeä pahasti juuri korkeammin koulutettujen, vasta­valmistuneiden nuorten työllistymis­mahdollisuuksiin, ellei yksityiselle sektorille synny korvaavia työ­paikkoja. Yleinen taloustilanne ja julkisen sektorin säästöjen kohdentuminen luonnollisesti vaikuttavat siihen, miten tilanne kehittyy. Mutta ei liene väärin arvattu, että yhä useamman tutkinnon suorittaneen osoite saattaa jatkossa olla ulkomailla.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
14.5.2019
Mika Maliranta, Satu Nurmi

Tilastokeskuksen tutkimusaineistojen käyttö on kasvanut huimasti viime vuosina. Uusi omistaja-aineisto johdattaa yrittäjyyden ytimeen ja mahdollistaa esimerkiksi maahanmuuttaja­taustaisten yritysten merkityksen tarkastelun.

Artikkeli
22.11.2018
Timo Ruuskanen

Suomi kuuluu edelleen Euroopan kärkipäähän aikuisten koulutukseen osallistumisessa, vaikka osallistumis­aste onkin hieman laskenut vuodesta 2012.  Koulutuksen tasa-arvoinen toteutuminen sen sijaan on meillä keski­määräistä kehnompaa.

Artikkeli
12.11.2018
Kaija Ruotsalainen

Tiedonvaihdossa noin 13 100 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 200 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tämä artikkeli korvaa 18.9. ilmestyneen artikkelin.

Artikkeli
9.11.2018
Tarja Seppänen

Vuonna 2015 kurssimuotoisen koulutuksen kustannukset työntekijää kohden olivat EU-maissa keskimäärin 585 euroa ja osuus työvoimakustannuksista 1,7 prosenttia. Vanhat EU-maat (EU-15) sijoittuivat useilla tunnusluvuilla henkilöstökoulutuksen kärkeen. Toisaalta Tšekissä peräti 85 prosenttia osallistui koulutukseen, Kreikassa vain vajaa viidennes.

Blogi
30.10.2018
Pertti Taskinen

Tulevina kuukausina nähdään, onko työllisyysasteen trendin kasvun taittuminen hetkellistä vai osa pidempiaikaista kehitystä. Niin tai näin, tarkastelussa ei kannata takertua yhteen lukuun: työllisyysluvuissa on paljon muitakin tärkeitä indikaattoreita, kuten piilotyöttömät ja alityölliset.