tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

ISI ajaa tilastojen lukutaitoa

31.7.2015
Reija Helenius

Tilastollinen osaaminen on yhteiskuntataito, jota tilastoalan toimijoiden tulee edistää kaikin tavoin, viestitettiin tänään päättyneessä Kansainvälisen tilastoinstituutin ISIn 60. maailmankongressissa. Rio de Janeirossa pidettyyn kongressiin osallistui tuhansia tilastovaikuttajia ja -osaajia niin yliopistoista kuin kansallisista tilastovirastoista.

Mitä tilastojen lukutaito pitää sisällään? Tiivistäen voi todeta, että osatakseen hyödyntää tilastoja tiedonkäyttäjän tulee ymmärtää ainakin

- tilastollisia tunnuslukuja, kuten moodi, mediaani, varianssi, vaihteluväli

- yhteiskunnan ilmiöitä kuvaavia käsitteitä esim. inflaatio, työttömyys, bkt

- tutkimusmenetelmiä, vaikkapa mikä on kokonais- ja otantatutkimuksen ero

- tiedon visualisointia sekä niiden tekemisen että tulkitsemisen näkökulmasta ja

- tietolähteiden käyttökelpoisuutta.

 

Kun mietitään keinoja, miten tilastojen lukutaitoa voitaisiin lisätä, kannattaa panostaa tulevaisuuden tekijöihin: nuoriin. Valitettavasti viime vuosien resurssileikkauksien takia oppilaitosyhteistyötä on karsittu monien maiden tilastovirastoissa.

Yksi Tilastokeskuksen oppilaitosyhteistyön tavoite on ollut, että tilastot eivät ole nuorille peikko tai tylsä tietolähde. Kouluissa puhutaan paljon tällä hetkellä ilmiöpohjaisesta ja tutkivasta oppimisesta. Tässä tilastot ja tilastolliset menetelmät ovat oiva opetuksen ja tutkimuksen väline. Tilastot tarjoavat välineen hahmottaa ja kuvata ympäröivää maailmaa.

Tilastojen voimaan uskotaan Lasten tilastollinen vuosikirja -hankkeessa, jossa Tilastokeskus on ollut yhteistyökumppanina. Forum Viriumin, Helsingin kaupungin tietokeskuksen, Helsingin Matikkamaan, Summamutikka-keskuksen ja Aalto-yliopiston kanssa toteutettu hanke on kehittänyt Tilastrofi-toimintamallia, jossa tavoitteena on innostaa lapsia tutkimaan ja kehittämään omaa arkeaan ja tuottamaan tietoa heille merkityksellisistä asioista.

Tilastrofi sisältää erilaisia työkaluja lasten omien tutkimuskysymysten määrittelyyn, aineiston keruuseen ja analysointiin sekä tiedon visualisointiin. Näitä työkaluja, kuten oppilaiden tuottamia tilastoja ja tiedon visualisointeja, julkaistaan Tilastro.fi-sivustolla. Hanke on suunnattu tällä hetkellä 7–15-vuotiaille Helsingin alueen kouluissa. Tavoitteena on laajentaa hanke koko maan kattavaksi vuosina 2015–16.

Vaikka kaikkien on syytä nyky-yhteiskunnassa osata tilastojen perusasiat, kaikkien ei toki tarvitse hallita asioita samassa mittakaavassa. Taitovaatimuksia voi kuvata metaforien kautta. Ns. turistit ovat tilastojen pikakäyttäjiä. He etsivät usein yksittäistä tietoa eivätkä välttämättä poraudu syvälle tilastoihin.

Ns. maanviljelijät käyttävät usein ja monipuolisesti tilastoja. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi päätöksenteon valmistelijat ja johdon avustajat. He tarvitsevat jo perustasoa laajempaa osaamista.

Kaivosmiehet puolestaan porautuvat pintaa syvemmälle. He vertailevat tietolähteitä ja tuntevat tietojen rajoitteet ja mahdollisuudet. He ovat usein tutkijoita tai vaativan päätöksenteon valmistelijoita. Parhaimmassa tapauksessa he pystyvät synnyttämään uutta tietoa tietojen yhdistämisen ja vertaamisen kautta.

ISIn maailmankongressissa pidettiin satoja sessioita tilastotieteen, tilastoyhteistyön, tilastotoimen kuin tilastojen käyttöön liittyvistä aiheista. Yksi sessioista oli Statistical Literacy for decision makers, jonka kirjoittaja järjesti yhdessä Eurostatin tilastoviraston pääjohtajan Walter Radermacherin kanssa.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
2.5.2018
Marjo Bruun

Tämän vuoden YK:n tilastokomission kokouksessa käytiin aktiivista, tunteitakin nostattavaa keskustelua maailman tilastojohtajan tarpeesta. Kyseessä oli ehdotus ”Chief Statistician” -viran perustamisesta YK:n tilastoyksikköön.

Artikkeli
5.3.2018
Jussi Melkas

”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen luku­taitoa pitkään itsekin opettanut Tilasto­keskuksen ex-tietopalvelu­johtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.

Blogi
7.2.2018
Jouni Kotkavuori

Silmälasit, virttynyt pikkutakki, kuusi­kymppinen professori, tilasto­tietoja... Auditorio on täpö­täysi, kuuntelemme herkeämättä. Ja katselemme: kädessään miekkosella on vessapaperi­rullia (sama esitys täällä ja täällä perusteellisempana rullien sijaan kuutioilla).

Blogi
3.1.2018
Vieraskynä: Jussi Melkas

Virallisen tilaston toiminta­ympäristön on nopeasti muuttunut haasteelliseksi. Keskeinen muuttuja on digitalisaatio, jolla on ollut sekä suoria että välillisiä vaikutuksia tieto­markkinoihin. Tiedon näköistä informaatiota liikkuu verkossa valtavat määrät, ja se kilpailee tilasto­informaation kanssa sekä sisällöillä, nopeudella että vakuuttavuudella.

Blogi
28.12.2017
Saara Roine

Tilastokeskus julkaisee runsaan määrän yritystilastoja. Niissä toimialojen tiedot poikkeavat yleensä jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi liikevaihto on keskeinen muuttuja useassa yritystilastossa, ja kuitenkin vain harvoin eri tilastojen esittämä liikevaihdon muutos on täsmälleen sama. Mistä erot johtuvat ja mitä tilastoa kannattaisi seurata?

Blogi
20.10.2017
Vieraskynä: Kimmo Vehkalahti

Euroopan tilasto­päivä muistuttaa maailman­­laajuisesta, meitä ympäröivästä tilastojen virrasta, jonka pyörteissä pärjääminen edellyttää tilastollista luku­­taitoa. Aihe on kiehtonut minua ja kietoutunut tiukasti tilasto­­tieteen kurssiini, joka on nykyään avoin kaikille.

Blogi
16.6.2017
Senni Luttinen

Suomen kielessä riittää onnistuneita ja vähemmän onnistuneita sanontoja. Opiskeltuani viisi vuotta kuvajournalismia olen vakuuttunut sanonnan ”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” kuulumisesta näiden onnistuneiden joukkoon.