Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kilpailukyky vai rakennemuutos?

23.1.2013
Leo Kolttola. Kuva: Juhani Korpi

Poliittisessa keskustelussa pallo pomppii välillä aika nopeasti asiasta toiseen. Tasavallan presidentti puhui uudenvuodenpuheessaan ahneutta vastaan ja tuki vielä viestiään hakemalla omaan palkkaansa alennusta. Ilmeisesti Sauli Niinistön viesti oli tähdätty suuripalkkaisille yritysjohtajille. Sillä suunnalla esimerkkiä ei selvistä kehotuksista huolimatta kuitenkaan seurattu.

Sen sijaan EK:n puheenjohtajan Ilpo Kokkilan johdolla käynnistyi vivahteikas keskustelu yleisestä palkka-alesta. Yleistä palkka-alea perusteltiin kilpailukyvyn nopealla heikkenemisellä. Pian keskusteluun puuttuivat poliitikkojen lisäksi kansantaloustieteen professoritkin.  

Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta tyrmäsi yleisen palkka-alen selvin sanoin ja katsoi, että Suomen ongelmat johtuvat tietotekniikka-alan kriisistä. ”Alennetaan tarpeeksi palkkoja, niin me rupeamme tuottamaan samoja tavaroita kuin Afrikassa. Sen sijaan meidän pitäisi alkaa tuottaa tavaroita ja palveluita, jotka ovat ketjun toisessa päässä ja tuottavat huomattavasti arvonlisää.”

Rakennemuutos näkyy selvästi viennin jalostusasteessa. Se on laskettavissa Tilastokeskuksen uudesta tilastosta Kansantalouden materiaalivirrat jakamalla kiinteähintainen viennin arvo viennin määrällä tonneissa laskettuna. Tuloksena on viennin kilohinta. Viennin arvossa on mukana palvelujen vienti, jossa ainetta ei viedä lainkaan.

Viennin jalostusaste

Lähde: Kansantalouden materiaalivirrat, kansantalouden tilinpito. Tilastokeskus

Kuviosta voidaan havaita, että vientimme jalostusaste on laskenut jyrkästi vuodesta 2008 alkaen. Syynä on epäilemättä rakennemuutos, ennen kaikkea elektroniikkateollisuuden osuuden lasku.

On myös mielenkiintoista huomata, että 1980-luvun nousukausi oli pelkästään määrällinen: viennin jalostusaste pysyi samalla alhaisella tasolla 1990-luvun alun lamaan saakka. Laman jälkeen alkoi elektroniikkateollisuuden ylämäki, joka jatkui vuoteen 2008. Viennin jalostusasteen nousu merkitsi myös kansantalouden materiaali-, energia- ja sähköintensiteettien laskua eli luonnonvarojen käytön ja päästöjen irtikytkentää taloudellisesta kasvusta.

Nyt kasvu on pysähtynyt, samoin kuin ympäristön kannalta suotuisa rakennemuutos. Taloudellisen kasvun kiihdyttäminen pelkästään kilpailukykyä parantamalla – jos se ylipäätänsä olisi mahdollista – merkitsisi ympäristöä tuhoavampaa ja luonnonvaroja tuhlaavampaa kasvua.

Pertti Haaparannan lisäksi myös Aalto-yliopiston professorit Matti Pohjola ja Raimo Lovio ovat korostaneet rakennemuutoksen merkitystä ja tietotekniikan ja ekotehokkuuden tärkeyttä.

Lovion mukaan ekotehokkuudesta on tullut kilpailutekijä: panostamalla kotimaiseen energiantuotantoon saadaan vaihtotase kuntoon ja luodaan työpaikkoja uusiutuvan energian aloille. Verotuksella ja hintakilpailukyvyllä ei asiaa pelkästään ratkaista. Kiihtyvä kilpailu niukoista raaka-aineista, kohonneet hinnat ja ilmastonmuutoksen eteneminen osoittavat Lovion mukaan selvästi, että arvokkaita ratkaisuja ovat liiketoimintamallit ja -tuotteet, joilla tehostetaan luonnonresurssien kestävää käyttöä ja vähennetään päästöjä.

Professorit ovat yksimielisiä siitä, että nopeaa ratkaisua ei ole. Päävastuu on yrityksillä, toteaa Haaparanta ja huomauttaa, että myös valtio tukee liiketoimintaa ja kilpailukykyä esimerkiksi Sitran ja Tekesin kautta.

Tilastokeskuksen syksyllä 2012 avatuilta ympäristötilinpidon teemasivuilta voi seurata monia ekotehokkuuden indikaattoreita: kansantalouden energia-, materiaali- ja sähköintensiteettejä, uusiutuvan energian käyttöä, ympäristöliiketoimintaa, ympäristöveroja sekä päästöjä ilmaan. Mittareiden takana olevaa tilastotietoa on myös laajasti saatavilla verkkosivuillamme – toivottavasti niille on käyttöä.

Ajatuksesi siitä, miten palvelua voisi parantaa ja millaisia avainmuuttujia ja suhdelukuja toivoisit nostettavan esiin, ovat tervetulleita.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
tk-icons