Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Aika romuttaa kliseet maahanmuutosta

12.9.2013
Pekka Myrskylä. Kuvaaja: Eila Lilja-Vuori

Yleinen kuva maahanmuutosta on harhainen. Kuvitellaan, että Suomeen tulvii muuttajia ja varsinkin afrikkalaisia, jotka eivät Suomessa työllisty vaan elävät sosiaaliturvan varassa. Totuus on toisenlainen.

Ensinnäkin afrikkalaiset ovat enää pieni vähemmistö Suomeen muuttavista. Kaikista vuosina 2000–2012 Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista afrikkalaisia on 6 prosenttia ja somalialaisia 1 prosentti. 2010-luvulla Afrikasta tulijoiden määrä on lisäksi kääntynyt laskuun ja Somaliasta tulleiden määrä (2010: 899 ja 2012: 322 henkeä) on pudonnut kolmanneksen.

Vuoden 1987 jälkeen Suomeen on muuttanut ulkomailta 476 000 henkeä, joista 293 000 on ulkomaan kansalaisia. Kaikista tulijoista siis 38 prosenttia on ollut kotiin palaavia suomalaisia. Vaikka suomalaisten osuus on ollut laskussa, edelleenkin neljännes (2012: 25 %) tulijoista on Suomen kansalaisia.

Eri maanosien kansalaisia Suomessa vuosina 2000–2012

Eri maanosien kansalaisia Suomessa vuosina 2000–2012. Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus

Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus

Aasian maista tulevien määrät kasvavat nyt nopeimmin. Irakilaisten muuttajien määrä on seitsenkertaistunut (2000: 71, 2012: 528 henkeä) 2000-luvulla. Myös kiinalaisten, intialaisten ja thaimaalaisten määrä on yli kolminkertaistunut vuodesta 2000.

Muista EU-maista tuleva muutto on kaksinkertaistunut, muusta Euroopasta eli lähinnä Venäjältä tuleva muutto kasvaa enää hitaasti. Venäläisiä tulijoista on 10 prosenttia ja heidän joukossaan on myös inkeriläistaustaisia.

Yli puolet muuttajista tulee siis toisista EU-maista. Tähän muuttoon ei voida puuttua EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteen mukaisesti. EU-kansalaisilla on täysi oikeus oleskella ja hakea töitä Suomesta ja sama oikeus on meillä muissa EU-maissa.

Tyypillinen maahanmuuttaja on nuori aikuinen. Kun suomalaisten keski-ikä ylittää jo 40 vuotta, maahan muuttaneilla keski-ikä on noin 30 vuotta. Kaksi kolmasosaa (67,3 %) tulijoista on 15–44-vuotiaita. He ovat jo vahvistaneet 1980-luvun alun pieniä ikäluokkia miltei 10 prosentilla eli paikkaavat selkeästi Suomen alentunutta syntyvyyttä.

Lapsimuuttajia on aika vähän (18,5 %) ja eläkeikäisiä tuskin nimeksikään (2,5 %). Tulijat eivät siis kovin paljon kasvata päivähoito- ja koulutuskustannuksia ja eläkemenoihin vaikutus on vieläkin vähäisempi. Lisäksi maahanmuuttajilla ei varmaankaan ole oikeutta muihin kuin peruseläkkeisiin.

Suomessa on 111 000 asuntokuntaa, joihin kuuluu vähintään yksi ulkomaan kansalainen. Pelkästään ulkomaan kansalaisista koostuvia asuntokuntia on vain 56 000. Puolet maamme ulkomaalaisista elää siis samoissa talouksissa Suomen kansalaisten kanssa, todennäköisesti perheenjäseninä. 

Vuoden 1990 jälkeen 80 000 ulkomaalaista on saanut Suomen kansalaisuuden. Viime vuonna kansalaisuuden saaneita oli 9 000. Suomalaistuneiden määrä on hieman suurempi kuin maamme luonnollinen väestönkasvu (7 800) eli syntyneet (59 500) vähennettynä kuolleilla (51 700).

Ulkomaalaisilla on suuri vaikutus myös syntyneiden määrään, sillä joka kymmenennellä Suomessa syntyvällä ainakin toinen vanhemmista on ulkomaalainen. Ilman maahanmuuttajia syntyneiden määrä saattaisi siis olla alle 55 000. Ilman ulkomaalaisia muuttajia ja heille syntyviä lapsia, kuolleiden määrä ylittäisi nopeasti syntyvien määrän eli väkilukumme alkaisi vähetä.

Katso myös maahanmuuttajien työllistymistä käsittelevä artikkeli.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
tk-icons