Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Työvoimatutkimus

Artikkeli
25.8.2023
Pertti Taskinen

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

Artikkeli
10.8.2023
Tuomo Heikura, Pertti Taskinen

Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Blogi
30.5.2023
Elina Pelkonen, Meri Raijas

Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.

Blogi
6.9.2021
Pertti Taskinen

Etätyö kotoa käsin on yleisintä perheen­isien parissa. Koti­talouden koostumuksen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä suora­viivaisia johto­päätöksiä, kuinka hyvin kotona­työssä viihdytään. Etä- ja läsnätyön yhdistävän mallin etsiminen työelämässä lienee vasta alku­taipaleellaan.

Blogi
8.6.2021
Pertti Taskinen

Johtajat tekevät yleensä muita palkansaajia pidempää työviikkoa. Kaikista kokoaikaisista palkansaajista vain 0,4 prosenttia työskentelee 60 tuntia tai enemmän. Säännöllisen työajan hahmottaminen voi joissakin tehtävissä olla hankalaa työn läikkyessä myös vapaa-ajalle.

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

Artikkeli
13.10.2020
Pertti Taskinen

Suomalaisista noin 70 prosenttia kokee työssään, että he voivat päättää joko täysin tai jossain määrin työpäivänsä alkamis- ja päättymisajoista, kun EU:ssa vastaava osuus on 40 prosenttia. Toisaalta Suomessa koetaan muuta EU:ta selvästi enemmän, että työaikoihin vaikuttavat työn sanelemat vaatimukset.

Blogi
24.6.2020
Tatu Leskinen

Koronakriisi näkyy erityisesti lomautettujen, alityöllisten ja piilotyöttömien määrän kasvuna. Toistaiseksi vaikutuksia on ollut ennen muuta palvelualoihin, joilla osa-aikatyö on yleistä. Toukokuussa osa-aikatyötä teki 373 000 työllistä, mikä oli 82 000 edellisvuotta vähemmän. 

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Blogi
24.3.2020
Pertti Taskinen

Helmikuu 2020 jää työmarkkinoiden historiaan viimeisenä ”normaalina” kuukautena pitkään aikaan. Kaksijakoisen maaliskuunkaan tiedot eivät vielä anna koko kuvaa korona­kriisin kärjistymisestä. Työmarkkinatiedot ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ja maaliskuulta julkaistaan 23.4.

Blogi
16.3.2020
Anna Pärnänen

Ovatko nuorten työsuhteet nykyään jotain muuta kuin pysyviä kokoaikaisia palkkatyösuhteita? Onko työn epävarmuus lisääntynyt, kun sitä tarkastellaan työnteon tapojen valossa? Anna Pärnänen etsi vastaukset Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luvuista.

Blogi
25.2.2020
Pertti Taskinen

Työllisten määrä kasvoi tammikuussa vuoden takaiseen verrattuna 46 000:lla, ja myös työllisyys­asteen trendi harppasi ylöspäin. Muutokset ovat yllättävän, jopa epä­uskottavan suuria. Mitä taustalla voisi olla?

Artikkeli
5.12.2019
Marianne Keyriläinen

Perhevapaiden työuravaikutukset koskevat lähinnä naisia, koska he käyttävät suurimman osan perhevapaista. Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimukseen vastanneista naisista enemmistö koki, että perhevapaa ei vaikuttanut työuraan. Korkea-asteen suorittaneet kokivat perhevapaan kuitenkin vaikuttaneen kielteisemmin palkkaan ja uramahdollisuuksiin kuin muut naiset. He myös jättivät yleisemmin etenemismahdollisuudet käyttämättä hoivavastuiden vuoksi verrattuna muihin naisiin tai miehiin.  

 

Artikkeli
5.12.2019
Tarja Nieminen

Monet vanhemmat kokevat, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu melko hyvin. Työaikakysymykset ovat kuitenkin keskeisiä  lapsiperheen vanhempien jaksamisen kannalta. Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimuksessa selvitettiin lapsiperheiden vanhempien kokemuksia työaikajoustoista.

Artikkeli
12.11.2019
Henri Lukkarinen

Suomen työmarkkinoilla on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia työllisyydessä. Virtatilastoista käy ilmi, että vuoden 2018 alussa virta työttömyydestä työllisyyteen oli korkeimmillaan ja että vuoden 2018 loppupuolella työllisyyden kasvua ylläpiti ensisijaisesti virta työvoiman ulkopuolelta työllisyyteen. Virta työllisyydestä työttömyyteen on pysynyt suhteellisen vakaana vuosien 2008 ja 2018 välillä.

Blogi
3.6.2019
Anna Pärnänen

Nollatuntisopimuksella työskenteleviin lukeutuu yhtäältä opiskelijoita ja eläkeläisiä, joista suurimmalle osalle sopimus käy hyvin. Toisaalta joukossa on niin koko- kuin osa-aikaisia työntekijöitä. Heille ansiotyö on pääasiallinen toiminta, ja toisenlainen sopimus olisi toivotumpi.

Artikkeli
31.10.2018
Henri Lukkarinen

Erityisesti parhaassa työiässä olevien suomalaisten vastentahtoinen osa-aikatyö on yleistynyt, mutta myös eläkeiän ylittäneet tekevät yhä enemmän osa-aikatöitä. Osa-aikatyöstä on muodostunut yleinen työmuoto varsinkin naisille. Osa-aikatyöt ovat vahvasti sidoksissa myös toimialaan.

Blogi
30.10.2018
Pertti Taskinen

Tulevina kuukausina nähdään, onko työllisyysasteen trendin kasvun taittuminen hetkellistä vai osa pidempiaikaista kehitystä. Niin tai näin, tarkastelussa ei kannata takertua yhteen lukuun: työllisyysluvuissa on paljon muitakin tärkeitä indikaattoreita, kuten piilotyöttömät ja alityölliset.

Blogi
5.4.2018
Anna Pärnänen

Työttömien aktiivimalli on herättänyt paljon keskustelua, ja ilahduttavasti myös tilastoista. Ihmettelyä on herättänyt työvoima­tutkimuksen kriteeri määritellä vain tunnin viikossa työtä tekevä työlliseksi – eihän tunnin työllä kukaan tule toimeen!

Vieraskynä
3.8.2017

Suomalaiset 15–34-vuotiaat työttömät ovat yllättävän haluttomia muuttamaan työn perässä. Tilastokeskuksen vuoden 2016 työvoimatutkimuksen lisätutkimuksen mukaan työttömistä nuorista naisista miltei 60 prosenttia ja miehistä yli 40 prosenttia ilmoitti, ettei olisi valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn takia.

Blogi
7.6.2017
Liisa Larja
Tilastonikkaria jännittää hallituksen esitys työttömien työnhaku­velvoitteiden lisäämisestä. Voi nimittäin käydä niin, että työttömyyden aktiivimalli loihtii yli 100 000 työtöntä lisää yhdessä yössä – saman verran kuin Lahdessa on asukkaita.
Artikkeli
12.10.2016
Pertti Taskinen

Kuinka paljon suomalaisten palkansaajien viikkotyöaika eroaa Saksasta tai EU-maista keskimäärin? Vastausta on etsittävä lukujen lisäksi niiden taustalta. On myös oltava varovainen johtopäätösten tekemisessä.

Blogi
22.9.2015
Tuomas Remes
Twitterissä on väännetty banderolleja vastustamaan Tilasto­keskuksen tapaa julkaista työttömyys­asteesta otsikko­tasolla kausi­tasoittamatonta lukua – siis sitä, joka viime kuussa oli 8,3 prosenttia. Julkaisemme joka kuukausi työttömyys­asteesta myös kausi- ja satunnais­vaihtelusta tasoitetun trendi­luvun, vaikkakaan emme siis otsikkotasolla. Viime kuussa trendi oli 9,5 prosenttia.
Blogi
14.9.2015
Anna Pärnänen
Hallitus esittää sunnuntaityöstä maksetun korvauksen leikkaamista 100 prosentista 75 prosenttiin. Tämä on kirvoittanut Tilasto­keskukseen monia kyselyitä siitä, keitä korvauksen leikkaus oikeastaan koskee. Kuinka moni tekee sunnuntaityötä?
tk-icons