Nuorten tekemät rikokset ovat olleet paljon esillä mediassa viime aikoina. Tilastojen mukaan alle 21-vuotiaiden osuudet kaikista tuomituista ovat vähentyneet. Mistä rikoksista ja millaisia rangaistuksia heille tuomitaan?

Rikoksiin syylliseksi epäiltyjen nuorten määrä on pääosin pienentynyt koko 2010-luvun ajan, samoin nuorten osuus kaikista tuomituista. Tilastojen perusteella rikollisuus keskittyykin aiempaa pienempään joukkoon nuoria, joista osa on siirtynyt vakavampiin rikoksiin.

Tilastokeskuksen työolotutkimus kertoo ”millenniaalistumisen” tarinaa jo pitkältä ajalta. Nuoret ovat kautta työolotutkimuksen olleet edelläkävijöitä työn sisällön arvostamisessa – samalla työn sisällön arvottaminen palkkaa tärkeämmäksi on yleistynyt pitkällä aikavälillä kaikenikäisillä.

Teinin nenä kännykässä, huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverin insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa. 

Ikäihmisten sijaan köyhyys­riski on alkanut kohdistua Euroopassa nuoriin. Nuorten osuus väestöstä on vähentynyt rajusti kriisi­maissa.

Pojista on polvi parantunut myös rikos­tilastojen valossa. Nuorten osuus kaikista rikos­epäilyistä on laskussa, samoin rikoksesta epäiltyjen osuus nuorten ikä­luokissa.

Keskustelussa syrjäytymisuhan alla olevista nuorista huomio kiinnittyy usein peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla oleviin nuoriin. Syrjäytymisen ennaltaehkäisyn ja tehokkaan koulutuspolitiikan perustaksi tarvitaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa siitä, kuinka paljon tällaisia nuoria väestössä tosiasiassa on.

Ulkomaalaistaustaiset nuoret muodostavat entistä suuremman osuuden nuorten ikäluokista. Myös toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Nuoret suhtautuvat pääosin myönteisesti maahanmuuttajiin, mutta julkinen keskustelu on saattanut lisätä epävarmuutta itse maahanmuuttoa kohtaan.

Nuorten poliittinen osallisuus eriytyy pysyvästi, kun kotoa omaksuttu käsitys itsestä yhteiskunnallisena toimijana ”jää päälle”. Hyväosaisten yliedustus äänestäneissä johtaa helposti hyväosaisia huono-osaisten kustannuksella suosivaan politiikkaan luoden otollisen kasvualustan populismin kannatuksen nousulle.

Korkeakoulutetut nuoret pärjäävät Suomessa hyvin. Jo keskiasteen tutkinnolla on kuitenkin väliä. Ylioppilas­tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvun pysähtyminen on johtanut siihen, ettei yliopisto­koulutukseen osallistuminenkaan ole lisääntynyt.

Nuorten työttömyys lisääntyi EU-maissa talouskriisin seurauksena. Virallinen työttömyysaste antaa siitä kuitenkin synkemmän kuvan kuin vaihtoehtoiset mittarit.

NEET-indikaattorilla mitataan niiden nuorten määrää, jotka eivät ole työssä eivätkä opiskelemassa. Työn ja opiskelun ulko­puolelle olevien määrää on tärkeää seurata, sillä NEET-status on yhteydessä jatko­koulutuksen puutteeseen sekä useisiin sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin.

Yksin asuvien määrä on noin kaksin­kertaistunut runsaassa kahdessa­kymmenessä vuodessa. Nuorten yksin asuminen on yleistynyt merkittävästi. Suurin osa yksin asuvista asuu Uudella­maalla, Pirkan­maalla ja Varsinais-Suomessa.

Nuorisosta on aina oltu huolissaan. Nykyisin suuri huoli kohdistuu nuorten pitkiin opiskeluaikoihin, työttömyyteen ja työasenteisiin. Nykynuoret eivät kuitenkaan poikkea arvoiltaan ja asenteiltaan merkittävästi vanhemmista ikäluokista.