tk-icons
Sivuston näkymät

Koronakriisi

Artikkeli
4.6.2020
Riikka Tupala

Julkinen sektori ja koti­taloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten laina­rahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansan­talouden rahoitus­asema oli korona­kriisin alkaessa heikompi kuin finanssi­kriisiin lähdettäessä.

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Blogi
5.5.2020
Mervi Niemi

Ennen pandemiaa palvelut olivat tulleet monipuolistamaan teollisuudesta ja vienti­painotteisesta tavara­tuotannosta eläneen Suomen taloutta ja kilpailu­kykyä. Jatkuuko monipuolistuminen kriisin jälkeen? Paljon riippuu nyt tehtävistä kysymyksistä ja ratkaisuista. Kysyntä, tuotanto ja kehittämis­toiminta voivat muuttua paljonkin.

Blogi
15.4.2020
Anna Pärnänen

Yksinyrittäjät ovat joutuneet koronakriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Suurin osa on huomattavan pieni­tuloisia, kertoo Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimus.

Artikkeli
9.4.2020
Pertti Kangassalo

Koronarajoitusten astuttua voimaan pessimismi valtasi nopeasti kuluttajien odotukset Suomen talouden kehityksestä ja työttömyyden kasvua ennakoivien osuus lisääntyi voimakkaasti. Omaan talouteen huonompia aikoja ennakoivien kuluttajien osuus tuplaantui kerralla, mikä on ainutlaatuista kuluttajien luottamus -tilaston koko historiassa.

Artikkeli
8.4.2020
Kristian Taskinen

Globalisoitumisen kultakausi sijoittui Neuvostoliiton hajoamisen ja finanssi­kriisin väliin, ja Suomi on kehityksen kärki­kymmenikössä. Taloudellisen globalisaation aste on EU-maista alhaisin Italiassa, mutta Pohjois-Italian vaate­teollisuudella on vahva kytkös Kiinaan.