Arvovaltaiset kansainväliset koulutus­vertailut poikkeuksetta sijoittavat Suomen kärki­maiden joukkoon, mutta ministeriön visiotyö­ryhmän muistio puhuu osaamis­pohjan murenemisesta ja korkea­koulutuksemme vajoamisesta alle OECD-keski­arvon. Mistä risti­riidassa on kyse? Osmo Kivinen ja Juha Hedman Turun yli­opistosta kirjoittavat väärin­ymmärrysten ketjusta.

1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.

Maastamuutto on oletettavasti tärkein syy siihen, miksi Suomen koulutustaso heikkenee muihin OECD-maihin verrattuna. Ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että koulutustason nousu on pysähtynyt 1970-luvun lopulla syntyneisiin. Juuri näissä ikäluokissa maasta muuttaminen alkoi eniten näkyä. Toinen, ehkä yhtä merkittävä syy on se, että maahan muuttaneiden koulutustietoja ei kerätä systemaattisesti. Jopa puolet korkea-asteen tutkinnoista saattaa jäädä tilastotiedostojen ulkopuolelle.

Toisen asteen koulutukseen hakivat lähes kaikki peruskoulun päättäneistä vuonna 2015. Koulutusten ulkopuolelle heistä jäi vajaa kolme prosenttia, vieras­kielisistä silti yhdeksän prosenttia. Uusista ylioppilaista vain joka kolmas aloittaa jatko-opinnot ylioppilas­vuonna.

Korkeakoulutetut nuoret pärjäävät Suomessa hyvin. Jo keskiasteen tutkinnolla on kuitenkin väliä. Ylioppilas­tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvun pysähtyminen on johtanut siihen, ettei yliopisto­koulutukseen osallistuminenkaan ole lisääntynyt.

Turun yliopisto uutisoi hiljattain, että se alkaa tarjota yrittäjyys­opetusta kaikissa tiedekunnissaan. Tällä tavoin yliopisto haluaa valmentaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään, jossa yrittäjyys näyttäytyy aikaisempaa useammalle varteenotettavana vaihtoehtona. Tilastojen valossa yliopiston tarjoamalle yrittäjyys­koulutukselle näyttäisi olevan käyttöä jo nyt korkeakoulutettujen parissa.