Sopimuskorotukset nostivat suomalaisten palkansaajien ansiotasoa vuodesta 2005 vuoteen 2018 yli 25 prosenttia, kun taas palkkaliukumien summa jäi alle kymmeneen prosenttiin. Toimialoittaiset vaihtelut palkkaliukumissa olivat kuitenkin merkittäviä. Palkkaliukumia oli yleensä enemmän kuukausipalkkaisilla palkansaajilla.
Ansiotasoindeksi
Tulorekisteristä saataviin aineistoihin ladataan paljon toiveita ja odotuksia tilastotuotannon kehittämisessä. Vielä alkuvuodesta puutteellisesti kertynyt aineisto tuotti ongelmia, mutta kun rekisterin käyttö vakiintuu, se mahdollistaa tilastojen nopeutumisen ja laadun paranemisen, ja samalla yritysten tiedonantorasitetta voidaan vähentää. Tavoitteena on myös kokonaan uusien tilastojen tuottaminen.
Uuden mallin mukaan sekä kuukausi- että tuntipalkkaisille palkansaajille lasketaan ansiot kuukausiansioina. Työajan pidennys ei näy ansiotasoindeksissä, mutta lomarahojen leikkaukset näkyvät. Alustavien arvioiden mukaan sopimus hidastaa ansiotasoindeksin kehitystä 0,3 prosenttia ja työvoimakustannusindeksin kehitystä 3,1 prosenttia. Säännöllisen ansion indeksiin sopimuksella ei ole vaikusta.
Koulutustason noustessa myös ammattirakenteessa tapahtuu muutosta, joka vaikuttaa keskiansioihin. Etenkin julkisella sektorilla ammattirakenteen muutos on vuosina 2010–2012 nostanut keskiansioita 0,2–0,3 prosenttia vuosittain.