tk-icons
Sivuston näkymät

Yli 80 prosenttia kotitalouksista säilyttää kierrätyskelpoista elektroniikkajätettä

26.6.2020
Twitterissä: @TuomasParikka
Kuva: Shutterstock

Älylaitteet ovat yleistyneet kotitalouksissa viime vuosina. Vanhaksi jääneet kierrätyskelpoiset laitteet jäävät kuitenkin laatikkoihin lojumaan yli neljällä viidestä kotitaloudesta.

Älypuhelin on käytössä 96 prosentilla kotitalouksista ja tabletti löytyy 62 prosentilta (kuvio 1). Tiedot ilmenevät vertais- ja jakamistalouden ilmiöt kotitalouksissa -kyselyn tuloksista. Kysely perustui satunnaisotantaan koko maan 18–65-vuotiaista henkilöistä, joilta pyydettiin koko kotitalouksia koskevia vastauksia. Tarkempaa tietoa sekä muita tuloksia on saatavilla kokeellisen tilaston sivulta.

Kuvio 1. Kotitalouksien käytössä olevat laitteet tai palvelut 2019, prosenttia kotitalouksista
Kuvio 1. Kotitalouksien käytössä olevat laitteet tai palvelut 2019, prosenttia kotitalouksista
Lähde: Tilastokeskus, vertais- ja jakamistalouden ilmiöt kotitalouksissa -kysely

Älylaitteet ovat suhteellisen yleisiä myös puettavan elektroniikan osalta – älykelloja tai aktiivisuusrannekkeita käyttää 39 prosenttia kotitalouksista. Puheohjattavia älykaiuttimia, kuten Google Home tai Amazon Echo, on kuitenkin käytössä vain prosentilla.

Mobiilimaksusovellus, kuten MobilePay tai Apple Pay, on käytössä jo puolella kotitalouksista. PayPalia tai vastaavaa tiliä puolestaan käyttää 42 prosenttia kotitalouksista. Tämä on etenkin vertais- ja jakamistalouden näkökulmasta mielenkiintoista, sillä niiden yleistyminen tarjoaa käteiskauppaa monipuolisemmat lähtökohdat ihmisten väliselle kaupalle.

Ultra HD -televisio on viidenneksellä kotitalouksista, kun taas internetiin yhdistettävä äly-TV on yli puolella kotitalouksista. Kotitalouksista 59 prosenttia käyttää maksullista netti-TV-palvelua, joka käsittää mm. Netflixin, Ruutu+:n ja vastaavat suoratoistopalvelut.

Pelikonsoli on käytössä yli 40 prosentilla kotitalouksista. Usein etenkin pelaamiskäyttöön miellettyjä AR- ja VR-laseja on käytössä noin kuudella prosentilla kotitalouksista. Kamerakoptereita eli droneja on niin ikään kuudella prosentilla.

Sähkökäyttöiset kulkuvälineet ovat vielä suhteellisen harvinaisia. Sähkö- tai hybridiauto on käytössä neljällä prosentilla, sähköavusteinen polkupyörä kolmella ja sähkökäyttöinen tasapainoskootteri kahdella prosentilla kotitalouksista.

Miltei kaikki vertaillut laitteet ovat yleistyneet viime vuosina (kuvio 2). Tablettitietokone on ainoa poikkeus, sillä niitä oli hieman vähemmän kotitalouksien käytössä vuonna 2019 kuin edeltävänä vuonna. Voisi ajatella, että nykyiset suuremmat älypuhelimet ovat ottaneet yhä enemmän myös tabletin roolia.

Laitteiden yleisyyteen vaikuttaa myös kyselytutkimuksen ikärajaus.

Kuvio 2. Kotitalouksien käytössä olevat laitteet 2016–2019, prosenttia kotitalouksista
Kuvio 2. Kotitalouksien käytössä olevat laitteet 2016–2019, prosenttia kotitalouksista
Lähde: Tilastokeskus, vertais- ja jakamistalouden ilmiöt kotitalouksissa -kysely

Älypuhelin on yleistynyt vuodesta 2016 tasaisesti kuudella prosenttiyksiköllä. Sen ja äly-TV:n tavanomaisuus voi perustua myös siihen, että älylaitteet ovat nykystandardi – uusi televisiokin on lähtökohtaisesti äly-TV.

Pelikonsoli on ollut noin 40 prosentilla käytössä koko mittausjakson ajan. Viime vuosina on tapahtunut muutaman prosenttiyksikön kasvua. Myös kamerakopterit ovat yleistyneet mittausjakson aikana, vaikka ovatkin kotitalouksissa yhä suhteellisen harvinaisia.

Puettavan elektroniikan yleistyminen on ollut nopeaa. Vuoteen 2019 mennessä älykelloja tai aktiivisuusrannekkeita on lähes tuplasti useammassa taloudessa kuin vuonna 2016.

Vuosien 2016-2018 tiedot perustuvat kuluttajien luottamuksen (ent. kuluttajabarometrin) yhteydessä kysyttyihin laitetietoihin, jotka on niin ikään kysytty kotitaloustasolla. Aineistoihin on tehty sama ikärajaus, jotta vertailu olisi mahdollista.

Miljoonien laitteiden käyttämätön raaka-ainevaranto

Akkuja, prosessoreja ja mikropiirejä sisältävien laitteiden sekä niiden raaka-aineiden tuottamiseen menee paljon energiaa, ja prosessissa syntyy paljon jätettä. Rajallisia resursseja, kuten harvinaisia arvometalleja jää usein kierrättämättä, mikä on materiaalikierrätyksen näkökulmasta kestämätöntä.

Kotitalouksilla on elektroniikkajätteen osalta niin sanottua kotireserviä, jonka suuruudesta ei ole ollut tietoa. Peräti 83 prosenttia kotitalouksista ilmoittaa omistavansa kierrätyskelpoisia, käytöstä poistuneita laitteita.

Kuvio 3. Kotitalouksien omistamat käytöstä poistuneet, kierrätyskelpoiset elektroniset laitteet 2019, prosenttia kotitalouksista
Kuvio 3. Kotitalouksien omistamat käytöstä poistuneet, kierrätyskelpoiset elektroniset laitteet 2019, prosenttia kotitalouksista
Lähde: Tilastokeskus, vertais- ja jakamistalouden ilmiöt kotitalouksissa -kysely

Valtaosalla kotitalouksista on muutamia kierrätyskelpoisia laitteita kotona. Yhdestä viiteen laitetta on yhteensä 64 prosentilla kotitalouksista ja kuudesta kymmeneen laitetta 13 prosentilla. Yli kymmenen käytöstä poistunutta laitetta on kuitenkin vain seitsemällä prosentilla kotitalouksista.

Kierrätyskelpoisten laitteiden säilyttämisen yleisyys herättää muutamia kiinnostavia näkymiä. Ensinnäkin, tämän perusteella tiedämme, että Suomessa on karkeasti arvioituna minimissäänkin yli viiden miljoonan laitteen käyttämätön raaka-ainevaranto. Arvio on laskettu alimmilla vastausvaihtoehdoilla, minkä lisäksi tulee huomioida otoksen ikärajauksen ulkopuolelle jäävät yli 65-vuotiaiden henkilöiden taloudet. Todellinen lukumäärä on siis merkittävästi suurempi.

Toiseksi, varantojen laajuus herättää myös kysymyksen siitä, mitä laitteita nämä suurimmaksi osaksi ovat. Voisi ajatella, että etenkin vanhat puhelimet ja kannettavat tietokoneet jäävät helposti kierrättämättä.

Esimerkiksi älypuhelimet sisältävät suurimmaksi osaksi kierrätyskelpoisia materiaaleja, joiden olisi suotavaa päätyä uuteen käyttöön. Laitteet voi palauttaa kauppakeskusten ja isompien päivittäistavaramyymälöiden keräyspisteisiin sekä moniin elektroniikkaa myyviin kauppoihin. Kiertotaloudessa tällaiset kotireservit voivat osoittautua arvokkaiksi raaka-ainevarannoiksi, minkä vuoksi tätä mahdollisuutta olisi syytä tutkia lisää.

 

Kirjoittaja työskentelee yli­­aktuaarina Tilasto­­keskuksen tulot ja elinolot -vastuu­­alueella.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
27.2.2020
Niko Olsson, Heidi Pirtonen

Kiertotalousliiketoiminnan mittaristoa kehitetään parhaillaan kattavaksi indikaattorikokonaisuudeksi, jonka tavoitteena on esittäa dataa myös alueellisesta näkökulmasta. Indikaattorikokonaisuus syntyy jo olemassa olevista aineistoista. Tilastokeskuksen erityisselvitys on osa CIRCWASTE-hanketta, jonka tulokset julkaistaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Artikkeli
4.3.2016
Markku Wilenius

Kaikesta siitä mitä olen tutkinut, kuullut ja ymmärtänyt globaalin ympäristömme tilasta, vedän sen johtopäätöksen, että meillä on 10 vuotta aikaa tehdä muutos. Sen jälkeen on yksin­kertaisesti liian myöhäistä. Meidän on toimittava nyt.