tk-icons
Sivuston näkymät

Yli 50-vuotiaat eivät jää työttömäksi sen yleisemmin kuin nuoremmat, työllistyminen vain on vaikeampaa

9.10.2020
Kuva: Shutterstock

Yli 50-vuotiaiden työllistyminen kehittyi myönteiseen suuntaan viime vuosikymmenellä. Eroa nuorempiin ikäluokkiin on kuitenkin edelleen varsinkin yli 60-vuotiaiden kohdalla.

Eri ikäisten ihmisten työllisyys ja työllistyminen ovat merkittäviä kysymyksiä työmarkkinoiden kannalta. Viime aikoina keskusteluun on noussut yli 55-vuotiaiden työllisyysaste ja uudelleen työllistymisen mahdollisuudet. Keskustelu on aiheellinen, sillä Suomen 55–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin Ruotsissa ja noin 6 prosenttiyksikköä matalampi kuin Norjassa ja Tanskassa vuonna 2019 (Eurostat).

Miten todennäköistä yli 50-vuotiaiden työllistyminen tai työttömäksi jääminen sitten Suomessa on? Tätä voidaan arvioida Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen kautta tuotetuilla työvoimavirroilla eli siirtymillä esimerkiksi työttömästä työlliseksi vuosineljänneksen aikana. Virtojen perusteella nähdään, että työmarkkinoilla tapahtuu jatkuvasti varsin suuriakin muutoksia työttömien ja työllisten joukossa.

Työvoimatutkimuksen virtatietojen mukaan korkeammalla iällä on vaikutus työllistymiseen, mutta ei niinkään työttömäksi jäämiseen. Työllistymisen todennäköisyys laskee yli 50-vuotiailla, mutta kaikkein selkeimmin ikä alkaa vaikuttamaan henkilön työmarkkina-asemaan 60. ikävuoden jälkeen.

Tässä käytetyt luvut ovat ajalta 2008–19 eli niissä ei näy koronapandemian vaikutukset.

Joihinkin tämän artikkelin virtatietoihin voi liittyä tilastollista epävarmuutta, sillä vastaajamäärät ovat ikäryhmätarkastelulla osassa siirtymistä melko pieniä. Työvoimatutkimus on edustava otostutkimus, joka edellyttää tiettyjä ehtoja vastaajamäärissä, jotta siitä on mahdollista tehdä uskottavaa tilastollista päättelyä. Tarkastelu keskittyy kuitenkin enemmän eri virtojen trendien kehitykseen, ja luvut ovat neljän peräkkäisen vuosineljänneksen liukuvia keskiarvoja, mikä tasaa vastaajamääristä johtuvaa mahdollista satunnaisvaihtelua.

Yli 50-vuotiaista ei jää nuorempia suurempi osuus työttömäksi

Työvoimatutkimuksen aineiston perusteella ikä ei nosta työllisen todennäköisyyttä jäädä työttömäksi, vaan ennemminkin laskee sitä. Yli 50-vuotiaista työllisistä jäi reilu prosentti työttömäksi vuosineljänneksen aikana vuonna 2019, mikä on lähes sama osuus kuin 35–49-vuotiailla. Luku on selvästi matalampi verrattuna alle 35-vuotiaiden keskimääräiseen työttömäksi jäämiseen. (Kuvio 1)

Alle 35-vuotiaiden suurempaa työttömäksi jäämisen osuutta selittänee suurelta osin työsuhteen laatu, sillä nuoremmat työntekijät työskentelevät useammin määräaikaisilla työsuhteilla.    

Kuvio 1. Siirtymät työllisestä työttömäksi iän mukaan, prosenttia
Kuvio Siirtymästä työllisestä työttömäksi iän mukaan. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Tähän hieman yllättävään tulokseen voi vaikuttaa työvoimatutkimuksen työttömän määritelmä, joka edellyttää mm. aktiivista työnhakua edellisen neljän viikon aikana. Näin ollen kaikki työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityneet eivät sisälly työvoima­tutkimuksen työttömien joukkoon, vaan osa tilastoituu työvoiman ulkopuolelle.

Ero työttömien määrissä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa ja Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa, varsinkin yli 55-vuotiaissa, voi olla melko suuri, jopa 40 000 henkilöä (kts. STM 2019). Tämän vuoksi on syytä tarkastella myös työllisten virtoja työvoiman ulkopuolelle.    

Tässä käytetään käsitettä ei-työllinen henkilöistä, jotka ovat työttömänä tai työvoiman ulkopuolella. Näiden tietoluokkien yhdistäminen tasaa edellä mainittua eroa tilastojen välillä ja mahdollistaa tarkemman ikäjaon käytön yli 50-vuotiaiden osalta.

Luokkien yhdistäminen mahdollistaa tilastollisen yleistettävyyden ehtojen täyttymisen. Tietoluokkien yhdistämisessä kuitenkin menetetään jonkin verran informaatiota työvoiman tarjonnasta ja aktiivisesti työtä hakevien todennäköisyydestä työllistyä.    

Tarkemmalla ikäjaolla havaitaan, että erottelevaksi iäksi siirtymissä työllisyydestä ei-työllisiin muodostuu 60 vuotta. Tässä ikäluokassa työn ulkopuolelle siirtyvien työllisten osuus nousee reiluun 5 prosenttiin vuosineljänneksessä koko tarkastelujaksolla. Eli 60–64-vuotiaissa ei-työlliseksi siirtyvien osuus on noin kaksi kertaa korkeampi kuin yli 50–59-vuotiaissa, joiden työllisyydestä poistuminen ei ole tälläkään jaottelulla 35-49-vuotiaita yleisempää (Kuvio 2).

Kaikista nuorimman ikäluokan suurta siirtymien osuutta selittää suurelta osin nuorten kausittainen työskentely ja opiskelu.

Kuvio 2. Siirtymät työllisestä ei-työlliseksi iän mukaan, prosenttia
Kuvio Siirtymästä työllisestä työttömäksi iän mukaan. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Työvoimavirroilla tarkasteltuna yli 50-vuotiaiden ei siis ole ollut todennäköisempää joutua työttömäksi kuin on ollut nuoremmissa ikäryhmissä vuosina 2008–19. 50–59-vuotiaat eivät ole myöskään siirtyneet useammin työvoiman ulkopuolelle työllisyydestä kuin 35–49-vuotiaat. Mutta 60 ikävuoden kohdalla alkaa tapahtua putoamista työmarkkinoilta, mikä osaltaan laskee 55–64-vuotiaiden työllisyysastetta Suomessa muita Pohjoismaita matalammaksi.

Selkeämpiä eroja ikäryhmien välillä alkaa kuitenkin erottua uudelleen työllistymisessä.    

Yli 50-vuotiaiden työllistyminen parani ennen koronakriisiä, mutta oli edelleen nuorempia heikompaa

Työllistyvien työttömien osuus eli työllistymistodennäköisyys laskee iän myötä. Vuonna 2019 ikäluokassa 50–64 vuotta työttömistä työllistyi keskimäärin noin joka neljäs työtön vuosineljänneksen aikana.

Nuorempien ikäluokkien osalta työllistymistodennäköisyydet olivat 30–35 prosentin luokkaa.

Kaikkien ikäluokkien osalta työllistyminen lisääntyi vuosien 2016 ja 2019 välillä työmarkkinoiden hyvän kehityksen mukana. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Siirtymät työttömästä työlliseksi iän mukaan, prosenttia
Kuvio Siirtymästä työttömästä työlliseksi iän mukaan. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Kun yli 50-vuotiaat jaotellaan tarkempiin ikäluokkiin ja käytetään siirtymiä ei-työllisestä työlliseksi, syntyy varsin selkeä ero varsinkin yli 60-vuotiaiden ja nuorempien ikäryhmien välillä.

Ei-työllisistä 50–59-vuotiaista työllistyi noin 14 prosenttia vuosineljänneksen aikana. 60–64-vuotiaista puolestaan vain 5 prosenttia työllistyi samalla ajanjaksolla vuonna 2019. Vastaavasti 35–49-vuotiailla työllistyvien osuus oli keskimäärin noin 18 prosenttia työtä vailla olevista. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Siirtymät ei-työllisestä työllisyyteen iän mukaan, prosenttia
Kuvio Siirtymästä ei-työllisestä työllisyyteen iän mukaan. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Merkillepantavaa on kuitenkin se, että yli 50-vuotiaiden työllistymisessä ja työllisyysasteessa on tapahtunut selvää kasvua viime vuosikymmenellä ja erityisen positiivista työllisyyden ja työllistymisen kehitys on ollut 55–59-vuotiaiden kohdalla. Tämän ikäryhmän työllistyvien osuus on noussut lähes samalle tasolle 50–54-vuotiaiden kanssa. Tosin 55–59-vuotiaiden kohdalla siirtymien osuuden kasvuun vaikuttaa osaltaan myös väestön pieneneminen kyseisessä ikäryhmässä noin 30 000 henkilöllä vuosien 2008 ja 2019 välillä.

Myös yli 60-vuotiailla on ollut pientä myönteistä kehitystä työllistymisessä.

Työmarkkinoilta vetäytyneitä, mutta myös huomattavaa reserviä

Ei-työllisten määritelmää käytettäessä siirtymäosuuksia työllisyyteen laskee osaltaan se, etteivät tässä ryhmässä kaikki hae aktiivisesti työtä tai ole työhön käytettävissä. Tämä korostuu 60–64-vuotiaiden kohdalla, sillä iso osa ikäluokasta voi olla jo jonkin eläketurvan piirissä, jolloin aktiivinen työnhaku ei ole heille ajankohtaista.

Samalla yli 55-vuotiaissa oli myös 51 000 piilotyötöntä, mikä oli noin 45 prosenttia kaikista piilotyöttömistä vuonna 2019. Eli yli 55-vuotiaissa olisi edelleen huomattavaa työvoimareserviä, jos sopiva työmahdollisuus osuisi kohdalle.   

Työllistymiseen vaikuttaa aina kysyntä- ja tarjontatekijät, ja niin myös yli 55-vuotiaiden kohdalla. Ikäluokan työllistyminen kehittyikin suotuisasti varsinkin Suomen talouden hyvän kasvujakson aikana, jolloin 55–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi 7 prosenttiyksikköä vuosien 2015–19 välillä. Tästä kasvusta huolimatta eroa muiden Pohjoismaiden 55–64-vuotiaiden työllisyysasteeseen oli edelleen selvästi viime vuosikymmenen lopulla.  

 

Kirjoittaja työskentelee kansantalouden tilinpidon parissa Tilastokeskuksessa.

Lähteet:

Eurostat, Labour Force Survey

STM (2019). Ikääntyneiden työllisyyden edistämiskeinoja valmistelevan työryhmän loppuraportti.

Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta: