Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Suomen tutkimus- ja kehittämispanostukset kiinni globaaleissa ketjuissa

14.4.2020
Twitterissä: @MoilanenReetta
Kuva: Shutterstock

Suomen asema tutkimus- ja kehittämistoiminnan saralla ei ehkä olekaan niin heikko kuin mitä pelkkä kansallisen t&k-tilaston tarkastelu antaisi ymmärtää. T&k-toiminnan vaikutuksista Suomen talouteen syntyy tarkempi kuva, kun seuraamme useita eri tilastomittareita ja laajennamme näkökulmaa yritysten globaaleihin toimintoihin.

Suomessa tutkimus- ja tuotekehitysmenot kasvoivat rivakasti 1990-luvulla laman jälkeen ja 2000-luvun alussa. Tutkimukseen ja kehittämiseen investoitiin suhteellisesti kilpailijamaita enemmän ja vuonna 2009 t&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta ylsi kokonaisuudessaan 3,75 prosenttiin.

Kilpailijamaiden kehityksestä poiketen vuoden 2011 jälkeen t&k-menot vähenivät Suomessa dramaattisesti (kuvio 1). Pudotus johtui yrityssektorin ja etenkin elektroniikkateollisuuden t&k-investointien supistumisesta.

Vuodesta 2016 alkaen Suomen t&k-menojen bruttokansantuoteosuus on ollut vain hienoisesti yli 2,7 prosenttia.

Kuvio 1. T&k-menot suhteutettuna bruttokansantuotteeseen 2005–2017
Kuvio 1. T&k-menot suhteutettuna bruttokansantuotteeseen 2005–2017
Lähde: Eurostat

Merkittävä osa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta yrityssektorilla

Yrityssektorin t&k-toiminnan supistumisesta huolimatta merkittävä osa, kaksi kolmasosaa, tutkimus- ja tuotekehitystyöstä tehdään vuosittain yritysten toimesta.

Vuonna 2018 Suomessa käytettiin tutkimus- ja kehittämistoimintaan kaikkiaan 6,4 miljardia (kuvio 2). Yritysten osuus kokonaisuudesta oli 4,2 miljardia euroa. 

Eniten tutkimukseen ja kehittämiseen panostivat elektroniikka- ja sähkölaiteteollisuus, muiden koneiden ja laitteiden valmistus ja ohjelmistoala, joiden t&k-menot olivat yhteensä 2,3 miljardia euroa.

Kuvio 2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot eri suorittajasektoreilla
Kuvio 2. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot eri suorittajasektoreilla, miljardia euroa
Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja tuotekehitystyön globaali luonne ilmenee sitä tekevien yritysten omistamisessa ja t&k-toimintoihin sijoittamisessa yli rajojen. Suomen talouden ja sen kehityksen kannalta on tärkeää pystyä houkuttelemaan kansainvälisiä t&k-sijoituksia ja -toimintoja.

Tuotekehitysmenoilla mitattuna ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus Suomessa tehdystä yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnasta on viime vuosina ollut noin 28 prosenttia. Osuus on pysytellyt vuoden 2012 jälkeen suhteellisen vakaana.

Kuvio 3. Kotimaisten ja ulkomaalaisomisteisten yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenot 2010–2018
Kuvio 3. Kotimaisten ja ulkomaalaisomisteisten yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenot 2010–2018, miljardia euroa
Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta

 

Tuotekehitystyö on keskittynyt elektroniikkateollisuuteen

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan säilyttäminen Suomessa on tärkeää sen mahdollistaman tuottavuuskasvun, korkean palkkatason työpaikkojen sekä työn luoman arvonlisäyksen vuoksi. Suomi on kuitenkin jäänyt tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostetuissa työvuosissakin selvästi jälkeen muista Pohjoismaista ja tärkeimmistä kilpailijamaista (kuvio 4).

Kun esimerkiksi Ruotsissa tutkimukseen käytetyt työvuodet ovat kasvaneet vuoden 2009 jälkeen yli viidenneksellä, Suomessa laskua on samaan aikaan kertynyt kymmenisen prosenttia.

Kuvio 4. Tutkimukseen käytettyjen työvuosien kehitys yrityssektorilla maittain (2009=100)
Kuvio 4. Tutkimukseen käytettyjen työvuosien kehitys yrityssektorilla maittain (2009=100)
Lähde: Eurostat

Yrityssektorin tutkimustyövuosista merkittävä osa tehdään elektroniikkateollisuudessa, mutta viime vuosina tutkimustyövuosia on kertynyt aiempaa suurempi osuus myös palvelualoilla. Palvelualoista erityisesti ohjelmistoalan tutkimustyövuodet ovat lisääntyneet.

Suurin notkahdus Suomessa koettiin vuosien 2015–2016 välillä, jolloin elektroniikkateollisuudessa tehdyt tutkimustyövuodet vähenivät neljänneksen.

Kuvio 5. Yritysten tutkimustyövuodet toimialoittain 20082018
Kuvio 5. Yritysten tutkimustyövuodet toimialoittain, htv
Lähde: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Suomessa tapahtuneeseen tutkimus- ja kehittämistoiminnan heikkoon kokonaiskehitykseen ovat näin ollen vaikuttaneet ennen kaikkea yrityssektorissa tapahtuneet rakennemuutokset ja yritysten t&k-toiminnan supistuminen.

T&k-toiminnan ulkoistaminen ulkomaille vähäistä

T&k-menojen pienenemiseen on teollisuuden rakennemuutoksen ohella etsitty syitä myös finanssikriisin jälkimainingeista ja esimerkiksi siitä, että suomalaisyritysten kansainvälistyttyä osa tutkimus- ja kehittämistoiminnasta olisi siirtynyt ulkomaille eikä näin ollen enää näkyisi Suomen tilastotiedoissa. 

Vaikka yritysten toimintojen ulkoistaminen on ollut pidempään jatkunut trendi, Tilastokeskuksen vuonna 2018 tekemän ulkoistamiskyselyn mukaan vuosina 2015–2017 yritysten toimintojen ulkoistaminen näyttää hiipuneen aiemmasta. Kyselyssä olivat mukana kaikki yli 50 henkilöä työllistävät yritykset.

Laskusuuntaus näkyy myös tutkimus- ja kehittämistoimintojen ulkoistamisessa, sillä vain 12 prosenttia toimintaansa ulkoistaneista yrityksistä on ulkoistanut tätä toimintaa vuosina 2015–2017 (kuvio 6).

Yritykset haluavat selvästi pitää ydinosaamista lähellä olevat toiminnot yrityksen omissa käsissä, koska korkeatasoista osaamista vaativia t&k-toimintoja ulkoistetaan niin harvakseltaan. Toimintaansa ulkoistaneista yli 50 henkilöä työllistävistä teollisuusyrityksistä vain 14 prosentilla ulkoistamiset kohdistuvat t&k-toimintaan ja palvelutoimialoilla vastaava osuus jää vielä alhaisemmalle tasolle, vain 11 prosenttiin.

Sekä teollisuusyritykset että palvelualojen yritykset ulkoistavat kehittämistoimintaansa eniten kotimaassa oman konsernin sisäisesti. Vain alle neljäsosa t&k-toimintojen ulkoistuksista on suuntautunut ulkomaille. Ulkomaille ulkoistetusta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta 68 prosenttia kohdistuu EU-alueelle. 

Kuvio 6. T&k-toimintaa vuosina 2015–2017 ulkoistaneiden yritysten osuus kaikista toimintaansa ulkoistaneista yrityksistä (tutkimuksessa mukana yli 50 hlöä työllistävät yritykset)
Kuvio 6. T&k-toimintaa vuosina 2015–2017 ulkoistaneiden yritysten osuus kaikista toimintaansa ulkoistaneista yrityksistä (tutkimuksessa mukana yli 50 hlöä työllistävät yritykset)
Lähde: Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen, Kokeelliset tilastot, Tilastokeskus
 
Viime vuosien vähäinen t&k-ulkoistusten määrä saattaa selittyä sillä, että yritykset ovat toteuttaneet tarvittavat ulkoistukset jo aiemmin. Tätä ajatusta voisi tukea Etlan keväällä 2019 julkaisema tutkimus ’Tutkimus- ja kehitystoiminnan kansainvälistyminen’, jonka mukaan suomalaisyritysten ulkomailla tekemä t&k-toiminta kasvoi 300 miljoonasta eurosta 400 miljoonaan euroon vuosina 2007–2012.

Etlan tutkimuksen mukaan noin neljäsosa suomalaisyritysten t&k:sta tehtiin ulkomailla. Motiivina t&k-toiminnan kansainvälistymiseen on muun muassa parempi asiakastarpeiden huomiointi, paikallisten säädösten vaatimukset tuotteissa, toimintaympäristön aktiivinen seuraaminen, kustannussäästöt sekä työvoiman osaavuus.

Näin ollen, kun huomioon otetaan myös suomalaisyritysten ulkomaisissa yksiköissä tekemä t&k-työ, kotimaisten yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta onkin paljon laajempaa kuin mitä pelkästään kansallisten rajojen sisällä tapahtuvaa toimintaa seuraava tilastointi antaa ymmärtää.

Tutkimus- ja kehityspalveluita tuodaan merkittävästi myös ulkomailta

Mielenkiintoisen lisän tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkasteluun antavat myös palveluiden ulkomaankaupan palveluerittäiset tilastotiedot vuosilta 2015–2018. Niiden mukaan Suomeen tuodaan vuosittain tutkimus- ja kehityspalveluita ulkomailta 1,8 miljardin euron edestä, kun samaan aikaan t&k-toimintaa viedään noin kolmasosalla tästä arvosta (kuvio 7).

Suhteessa yritysten kotimaassa tekemään tutkimus- ja kehittämistoiminnan 4,2 miljardiin euroon, tutkimus- ja kehittämispalveluita tuodaan myös merkittävästi ulkomailta. Palveluiden tuonti- ja vientitiedot sisältävät sekä suomalaiskonsernien sisäisiä palveluvirtoja että ostoja muilta yrityksiltä.

T&k-palveluiden merkittävä kokonaistuontimäärä kertonee siitä, että suomalaisyritykset ostavat palveluita, mutta myös teettävät kehitystyötä ulkomaisissa yksiköissään sen sijaan, että panostaisivat ainoastaan Suomessa tehtävään tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Kuvio 7. Tutkimus- ja kehityspalveluiden tuonti ja vienti vuosina 2015–2018
Kuvio 7. Yritysten tutkimus- ja kehityspalveluiden tuonti ja vienti vuosina 2015–2018
Lähde: Tilastokeskus, Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppatilasto, 2018

Globaalin t&k-toiminnan arviointiin tarvitaan useita mittareita

Tilastokeskus on tilastoinut Suomessa tehtyä tutkimus- ja kehittämistoimintaa puolen vuosisadan ajan, ja t&k-toiminnan kehitys on ollut huimaa. Suomi on usein noteerattu tutkimus- ja kehittämistoiminnassa maailman kärkimaihin. Vaurastuminen ja talouskasvu ovat edellyttäneet uusien teknologioiden omaksumista ja uuden kehittämistä, ja samat edellytykset pätevät myös digitalisoituvassa maailmassa.

Myös uusimmassa hallitusohjelmassa painotetaan Suomen tutkimus- ja kehitysmenojen tärkeyttä, ja hallituksen tavoitteena on nostaa t&k-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Vuodelle 2017 kirjattiin ensimmäistä kertaa moneen vuoteen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenojen kasvua edellisestä vuodesta. Kasvu on ollut pientä, mutta se antoi viitteitä suotuisammasta kehityksestä myös yrityssektorilla.

Jotta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja sen vaikutuksista Suomen talouteen saadaan jatkossa tarkempi kuva, tulee yhden luvun sijaan käyttää useita tilastomittareita ja laajentaa näkökulmaa yritysten globaaleihin toimintoihin.

Nähtäväksi jää, kuinka paljon vuoden 2019 lopulla Kiinassa puhjennut ja alkuvuoden 2020 kuluessa eri puolille maailmaa levinnyt koronaviruspandemia tulee vaikuttamaan yritysten kehitystyöhön tai esimerkiksi sen sijoittumiseen globaalisti.

Pandemia on paljastanut globaalin talouden haurauden ja herkkyyden. Se voi lamauttaa järjestelmiä ja jarruttaa kehitystyötä pidemmäksikin aikaa, mutta toisaalta myös antaa pontta uudenlaiselle kehitystyölle, uudenlaisille verkostoille ja uudenlaisille liiketoimintaideoille.

 

Kirjoittajat työskentelevät Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.

 

Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (t&k) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö.

Ollakseen tutkimus- ja kehittämistoimintaa kehittämistyön tulee täyttää kaikki seuraavat viisi kriteeriä; t&k-toiminta on luonteeltaan 1) uutta tavoittelevaa, 2) luovaa, 3) epävarmaa, 4) systemaattista ja 5) siirrettävissä/toistettavissa olevaa. (OECD, Frascati -manuaali, 2015)

Tutkimus- ja kehittämistoiminta -tilasto: Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta sekä kokeellista kehittämistyötä. Tilastotiedot rajautuvat pelkästään kotimaassa tehtävään t&k-työhön, eli esimerkiksi suomalaisyritysten ulkomailla tekemä t&k rajautuu tietojen ulkopuolelle. Tilaston perusjoukkona ovat kaikki Suomessa toimivat yritykset.

Toimintojen ulkoistaminen -kyselyssä yrityksiltä on tiedusteltu niiden toiminnan ulkoistamisesta sekä Suomessa että ulkomailla toimiville yrityksille. Tässä kyselyssä Tutkimus- ja kehitystoiminnot luokka on käsittänyt sisäisen tutkimus- ja kehitystoiminnan, sekä ohjelmistokehityksen silloin, kun se voidaan laskea tukitoiminnoksi. Tiedustelu on kattaneet yli 50 hengen yritykset teollisuuden, kaupan ja palvelujen toimialoilla, painottuen teollisuuteen ja osaamisvaltaisiin palvelualoihin. Rahoitussektori ei ole sisältynyt viimeisimpään, vuonna 2018 toteutettuun kyselyyn.

Palveluiden ulkomaankaupan tietoja julkaistaan osana tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupantilastoa. Palveluiden ulkomaankaupan tiedustelussa kysyttävät tutkimus- ja kehittämistoiminnan tiedot sisältävät asiakkaan tilaamien ja muiden tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottamisen sekä teollisten menetelmien mallien myynnit ja ostot, t&k-toiminnan tekijänoikeuksien myynnit ja ostot sekä patenttien myynnit ja ostot. Luvut eivät sisällä rojalti- ja lisenssimaksuja.

Tilasto kattaa kaikkien Suomen kansantalouteen kuuluvien toimijoiden väliset tavaroihin ja palveluihin liittyvät transaktiot ulkomaille sijoittuneen talousyksikön kanssa. Maksutaseessa tavara- tai palvelutransaktio perustuu taloudellisen omistajuuden muutokseen. Tilasto sisältää myös konsernien sisäisen tavara- ja palvelukaupan.

Lue samasta aiheesta:

tk-icons