Käsitteet




Activities of multinational enterprises. Mittareita, jotka kuvaavat monikansallisten yritysten toimintaa ja roolia ylipäätään, riippumatta sitä onko se ulkomaisen sijoittajan rahoittamaa vai ei (vrt. suora sijoitus).

Lue käsitteen koko määritelmä

Aatteellinen yhdistys on vähintään kolmen jäseneksi aikovan yksityisen henkilön, yhteisön tai säätiön sopimuksella perustama ja Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään yhdistysrekisteriin merkitty yhdistys, jonka tarkoitus on aatteellinen (siis tarkoituksena ei saa olla voiton tai muun taloudellisen ansion hankkiminen jäsenille). Aatteellinen yhdistys voi harjoittaa elinkeinoa tai muuta ansiotoimintaa, jos tästä on määräys yhdistyksen säännöissä tai jos se muuten välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen tai jos sitä on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Esim. urheiluseura, poliittinen puolue, ammattiliitto, partiojärjestö.

Lue käsitteen koko määritelmä

Editoitujen ja editoimattomien estimaattien välisen erotuksen absoluuttinen arvo.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ahtaasti asumisen normit ovat seuraavat:
- normi 1: enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun
- normi 2: enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun
- normi 3: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun
- normi 4: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.

Tilastoissa sovelletut normit ovat muuttuneet vuosikymmenittäin. Normeja 1 ja 2 käytettiin väestölaskennoissa vuosina 1970 ja 1975. Normin 3 mukaisia tietoja on tuotettu vuodesta 1980. Normi 4 oli ensimmäisen kerran mukana vuoden 1990 väestölaskennassa. Normia 4 on sovellettu myös asumistasoluokituksessa vuodesta 1989 lähtien. Sitä ennen on käytetty normia 3.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen, valvontarangaistukseen tai yhdyskuntapalveluun tuomittua syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, voi tuomioistuin katsoa, että aikaisempi rangaistus on riittävä seuraamus myös myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta. (Rikoslaki 7:6-7§)

Lue käsitteen koko määritelmä

Aikakauslehti on säännöllisesti, vähintään neljä kertaa vuodessa, ilmestyvä lehti, joka sisältää artikkeleita joko yleiseltä tai erikoistuneelta elämän alueelta. Aikakauslehtiä ovat myös sellaiset sanomalehden muotoiset lehdet, jotka sisällön tai ilmestymistiheyden puolesta eivät täytä sanomalehden kriteerejä, esim. muutaman kerran vuodessa ilmestyvät ammattijärjestöjen lehdet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tulot, jotka saadaan, kun alus annetaan rahtaajan käyttöön tietyksi ajaksi. Ulkomaan meriliikenteessä tulot, jotka suomalainen yritys saa aluksensa aikarahtaamisesta eli vuokraamisesta tietyksi ajaksi ulkomaille.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Teollisuuden hyödyketilastossa käytettävä Aineet ja tarvikkeet -nimikkeistö on laadittu Euroopan yhteisön CPA-tuoteluokituksen pohjalta, soveltaen sitä kansallisten tarpeiden täyttämiseksi. Neljä ensimmäistä numeroa kuvaa valmistavaa toimialaa (luokitus TOL2008, TOL2002 tai TOL95 riippuen tilastovuodesta). Koodin pituus vaihtelee 6-8 numeroon.

Lue käsitteen koko määritelmä

Aineettomaan omaisuuteen kuuluvat vastikkeelliset oikeudet ja varat, kuten toimiluvat, patentit, lisenssit ja tavaramerkit. Oman kehittämistoiminnan perusteella aikaansaatuja aineettomia hyödykkeitä voidaan merkitä taseeseen erityistä varovaisuutta noudattaen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa aineopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka opiskelee yksittäistä peruskoulun tai lukion opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiainetta, ei peruskoulun tai lukion koko oppimäärää.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ainevalintatilastossa kielivalintojen lähtökohtana on opiskelijan valinta. Kielivalinnat ilmoitetaan opiskellun kielen laajuuden mukaan.

A1-kieli on vuosiluokilla 1-6 alkanut yhteinen (pakollinen) kieli.
A2-kieli on vuosiluokilla 1-6 alkanut vapaaehtoinen kieli.
B1-kieli on vuosiluokilla 7-9 alkanut yhteinen (pakollinen) kieli.
B2-kieli on vuosiluokilla 7-9 alkanut valinnainen kieli (lukiossa vähintään 6 kurssia).
B3-kieli on lukiossa alkanut valinnainen kieli (vähintään 6 kurssia).
"Valinnainen kieli, alle 6 kurssia" on lukiossa aloitettu kieli, jota on opiskeltu vähemmän kuin 6 kurssia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ajokiellon määrää poliisi tai käräjäoikeus. Käräjäoikeuden määräämää ajokieltoa edeltää lähes poikkeuksetta poliisimiehen asettama väliaikainen ajokielto.

Käräjäoikeuden on määrättävä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ajokieltoon, jos hänen todetaan syyllistyneen seuraaviin rikoksiin; törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen (Rikoslaki 23:2§), rattijuopumus (Rikoslaki 23:3§), törkeä rattijuopumus (Rikoslaki 23:4§) tai vaarallisten aineiden kuljetusrikos (Rikoslaki 44:13§).

Käräjäoikeus voi määrätä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ajokieltoon enintään viideksi vuodeksi. Rattijuopumukseen tai vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen syyllistynyt kuljettaja määrätään ajokieltoon vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai törkeään rattijuopumukseen syyllistynyt vähintään kolmeksi kuukaudeksi. (Ajokorttilaki 386/2011).

Lue käsitteen koko määritelmä

Moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittava poliisin myöntämä lupa. Ajokortin saaminen edellyttää hyväksytysti suoritettua kuljettajatutkintoa sekä ikä- ja terveysvaatimuksien täyttämistä. Uudet ajokortit sisältävät henkilötietojen lisäksi ajokortin myöntäneen poliisiyksikön nimen, myöntämispäivämäärän, hallinnollisen numeron, viimeisen voimassaolopäivämäärän, ajokorttiluokan ja erityisehdot (esim. silmälasit).

Lue käsitteen koko määritelmä

Muuta moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuin pienitehoista mopoa tai kävellen ohjattavaksi tarkoitettua moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa vain se, jolla on ajoneuvon luokkaa vastaava ajo-oikeus. Ajokorttiluokat: (M) mopot, (A) moottoripyörät, (A1) moottoripyörät, joiden sylinteritilavuus on enintään 125 cm3 ja teho enintään 11 kW, (B) henkilöautot ja pakettiautot, joiden kokonaismassa enintään 3500 kg, (C) kuorma-autot ja muut ajoneuvot, joiden kokonaismassa > 3500 kg ja kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle, (C1) kuorma-autot ja muut ajoneuvot, joiden kokonaismassa > 3500 kg, mutta enintään 7500 kg ja kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle, (D) linja-autot ja muut ajoneuvot, joissa tilaa useammalle kuin kahdeksalle henkilölle, (D1) linja-autot ja muut ajoneuvot, joissa tilaa useammalle kuin kahdeksalle henkilölle, mutta enintään 16 henkilölle, (E) ajoneuvoyhdistelmät ja (T) traktorit.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ajoneuvokantaan kuuluvat kaikki rekisterissä olevat rekisteröintivelvollisuuden alaiset tieliikenteen ajoneuvot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ajoneuvoveroperusteiset verot ovat moottoriajoneuvoista perittäviä ympäristöveroja. Ajoneuvoperusteisia veroja Suomessa ovat auto- ja moottoripyörävero, ajoneuvovero ja moottoriajoneuvovero.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yhden ajoneuvon ajama kokonaiskilometrimäärä määritellyssä aikayksikössä, yleensä vuodessa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Käynyt vähintään 6 kertaa vuodessa teatterissa ja/tai tanssiesityksissä ja/tai konserteissa ja/tai vähintään 3 kertaa oopperassa ja/tai vähintään kerran kuukaudessa elokuvissa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Harrastaa liikuntaa vähintään kolmena päivänä viikossa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Harrastanut viimeisen 12 kuukauden aikana säännöllisesti noin kerran viikossa ainakin muutaman kuukauden ajan jotakin liikuntalajia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Aktivoiduilla korjauskustannuksilla tarkoitetaan peruskorjauksesta ja perusparantamisesta aiheutuneita kustannuksia, joita ei merkitä tuloslaskelmaan tilikauden kuluiksi. Aktivoidut korjauskustannukset sisältyvät käyttöomaisuuteen kohottaen sen arvoa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Konserni, jonka emoyritys on jonkun toisen konsernin tytäryritys.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Alipeitto liittyy tutkimuksessa käytettyyn perusjoukkoon. Perusjoukosta täytyy olla käytettävissä kehikko eli luettelo kohteista, joita koskevia tietoja halutaan otantatutkimuksella kerätä. Alipeitolla tarkoitetaan sitä, että käytettävissä olevasta kehikosta puuttuu osa perusjoukon eli tutkimuksen kohdejoukon alkioista. Esim. henkilöt, joilla ei ole puhelinta, puuttuvat puhelinhaastattelun kehikosta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Alityölliseksi luokitellaan työllinen henkilö, joka tekee osa-aikatyötä, koska kokoaikatyötä ei ollut tarjolla, joka tekee lyhennettyä työviikkoa työnantajan toimesta tai jolla ei ollut tarjolla työtä tilausten tai asiakkaiden vähyyden tai lomautuksen takia. Siten alityöllinen on työllinen, joka itse haluaisi tehdä enemmän töitä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Alkoholitauteihin luetaan ne tautiluokituksessa määritellyt taudit, joiden aiheuttajana on alkoholi (The International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems, ICD-10: luokat F10, G312, G4051, G621, G721, I426, K292, K70, K852, K860, O354, P043, Q860).

Alkoholimyrkytyksiä ovat alkoholin ja alkoholin korvikeaineiden aiheuttamat myr-kytyskuolemat (luokka X45).

Lue käsitteen koko määritelmä

Onnettomuus, jossa jonkun osallisen kuljettajan tai jalankulkijan on todettu (verikokeen tai puhalluskokeen tulos vähintään 0,5 promillea) tai vahvoin perustein epäillään olleen onnettomuushetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena.

Lue käsitteen koko määritelmä

Indeksisarja, josta ei ole poistettu ei-tuotannollisten tekijöiden vaikutusta. Ei-tuotannollisia tekijöitä ovat esimerkiksi kuukauden työpäivien lukumäärän vaihtelut ja kausivaihtelusta aiheutuvat tuotannon muutokset.

Lue käsitteen koko määritelmä

Alkuperämaa on maa, jossa tavara on tuotettu tai valmistettu. Mikäli tavaraa on valmistettu kahdessa tai useammassa maassa, alkuperämaa on maa, jossa viimeisin merkittävä ja taloudellisesti perusteltu valmistus tai käsittely on tapahtunut.

Lue käsitteen koko määritelmä

Rakennus rekisteröityy aloitetuksi rakennukseksi Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään vestötietojärjestelmään, kun kunnan rakennusvalvontaviranomainen on suorittanut aloituskatselmuksen ja vienyt tiedon rakennustöiden aloituspäivämäärästä järjestelmään (RH5).

Lue käsitteen koko määritelmä

Aloitusmuoto kuvaa sitä, miten yrityksen toiminta on alkanut. Aloitusmuotoja ovat esimerkiksi syntyminen, oikeudellisen muodon muutos ja toiminnan jatkaminen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yritys merkitään yritysrekisterissä aloittaneeksi, kun yrityksestä tulee työnantaja tai kun se tulee arvonlisäverovelvolliseksi tai merkitään ennakkoperintärekisteriin. Yritys kirjautuu aloittaneeksi myös silloin kun se muuttuu toiminimestä yhtiömuotoiseksi tai kun se yhtiöittämisen tai fuusion seurauksena saa uuden y-tunnuksen. Aloituspäivämäärä johdetaan verohallinnolta saatavista tiedoista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia tällä alueella asuvia työllisiä riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Alueella asuva työllinen työvoima muodostaa ns. työllisen yöväestön.

Lue käsitteen koko määritelmä

Alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle.

Lue käsitteen koko määritelmä

Aluejaossa maantieteellinen alue jaetaan pienempiin alueisiin. Tilastoaluejakoja ovat mm. kuntajako ja maakuntajako.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sisältävät aluksen varaosien ja varusteiden, aluksen poltto- ja voiteluaineiden, aluksella matkustajille myytäväksi tarkoitettujen tavaroiden sekä aluksella matkustajien tai henkilökunnan kulutettavaksi tarkoitettujen tavaroiden toimitukset ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä oleviin vesi- ja ilma-aluksiin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ammatillisella koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta. Ammatillinen peruskoulutus on toisen asteen perustutkintoihin johtavaa koulutusta. Ammatillinen peruskoulutus voi olla opetussuunnitelmaperusteista koulutusta tai näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. Opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksiin ei enää muutamiin vuosiin ole otettu uusia opiskelijoita.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavat koulutukset ovat ammatillista lisäkoulutusta. Nämä koulutukset ovat aina näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja tutkinnot näyttötutkintoja. Ammatillista koulutusta järjestetään sekä oppilaitosmuotoisena koulutuksena että oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutus on työvaltainen opiskelumuoto, jossa suurin osa ammattitaidosta hankitaan työpaikalla ja koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla yleensä jossakin oppilaitoksessa. Oppisopimus on opiskelijan ja työnantajan välinen työsopimus.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ammatillisella lisäkoulutuksella tarkoitetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto suoritetaan näyttökokein eli ammattitaito arvioidaan erillisissä koetilaisuuksissa. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon voi suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumatta. Ammattitaidon voi hankkia esim. koulutuksessa, työelämässä tai harrastuksissa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ammatillisella peruskoulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja, jotka perustuvat peruskoulun oppimäärään. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelijalla on tutkinnon suoritettuaan laaja-alainen alan perusammattitaito ja koulutusohjelman mukainen erityisosaaminen.

Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa joko opetussuunnitelmaperusteisena (nuorten) tutkintona tai näyttötutkintona (aikuiset). Kaikkien perustutkintojen laajuus on 120 opintoviikkoa eli kolme vuotta. Näyttötutkintona suoritettaessa koulutus voi olla lyhyempikin, koska henkilön aikaisempi osaaminen otetaan huomioon. Näyttötutkinnon voi suorittaa ilman siihen valmistavaa koulutusta osoittamalla ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot näyttökokein.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tieto ammatissa toimivuudesta kertoo, onko henkilö kuluneen vuoden aikana pääasiassa kuulunut taloudellisesti aktiiviin väestöön. Tällöin on ammatissa toimivaan väestöön luettu kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden aikana olivat yhteensä vähintään kuusi kuukautta työssä ja/tai työttömänä.

Määritettäessä henkilön pääasiallista toimintaa on vuoden 1985 väestölaskennasta lähtien käytetty työvoimakäsitettä, jossa viiteajanjaksona on vuoden sijaan sen viimeinen viikko. Ammatissa toimivuus -käsitteellä voidaan kuitenkin tuottaa rinnakkaisia tietoja henkilön työssäkäynnistä.

Ammatissa toimivuus -käsitteen avulla väestö jaetaan seuraaviin ryhmiin:

Ammatissa toimivat
- työlliset
- työttömät

Ammatissa toimimattomat
- 0-14 -vuotiaat
- opiskelijat
- eläkeläiset
- varusmiehet, siviilipalvelusmiehet
- muut ammatissa toimimattomat

Ammatissa toimivuus rekisteripohjaisissa tilastoissa on ratkaistu eri rekistereistä saatujen työssäolo- ja työttömyyskuukausitietojen perusteella. Osan väestöstä on katsottu kuuluvan ammatissa toimivaan väestöön pelkästään ansiotulojen perusteella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Niiden ammattien lukumäärä, joita vastaaja on harjoittanut silloin, kun ansiotyö on ollut pääasiallinen toiminta. Myös työllistämisvaroin työllistettyinä olleiden ammatit otetaan mukaan, ei kuitenkaan esimerkiksi satunnaisia kesätöitä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ammattikorkeakoulutilastossa ammattikorkeakouluilla tarkoitetaan oppilaitostyyppiin 41 kuuluvia oppilaitoksia. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa mm. ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulut ovat kuntien, kuntayhtymien, kunnallisten tai yksityisten osakeyhtiöiden tai säätiöiden ylläpitämiä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ammattikorkeakoulukoulutuksella tarkoitetaan ammattikorkeakouluissa järjestettävää koulutusta. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa mm. ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

Vuoteen 2002 asti osa ammattikorkeakoulukoulutuksesta järjestettiin väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa, mutta vuoden 2003 alusta viimeinenkin ammattikorkeakoulu vakinaistettiin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ihmisten tai tavaroiden kuljettaminen maksua vastaan eli luvanvarainen liikenne.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ammattimaisella rakentamisella tarkoitetaan liiketaloudellista rakentamista, maksua vastaan tapahtuvaa rakentamista, vrt. omatoiminen rakentaminen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ammattitutkintoon valmistavalla koulutuksella tarkoitetaan ammatillisen koulutuksen tilastossa koulutusta, joka on ammatillista aikuiskoulutusta ja valmistaa ammattitutkintoon. Ammattitutkinto suoritetaan aina näyttötutkintona. Ammattitutkinnon voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ammoniakkia syntyy pääasiassa lannoitteiden käytöstä maataloudessa. Ammoniakki aiheuttaa rehevöitymistä ja happamoitumista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Arava-asunto on valtion ARAVA-lainalla tuotettu asunto, jonka vuokra määräytyy kustannusvastaavuusperiaatteella. Suurin osa arava-asunnoista on kuntien omistuksessa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Aresti on sotilaan tai muun rikoslain 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistus (Rikoslaki 6:1§). Arestin voi tuomita vain sotilasoikeudenkäyntilain 5 ja 6 §:ssä tarkoitettu tuomioistuin sotilasoikeudenkäyntilain mukaisessa menettelyssä ja sitä tuomitaan vähintään yksi ja enintään kolmekymmentä vuorokautta (Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa 255/2014).

Lue käsitteen koko määritelmä

Aritmeettinen keskiarvo on tilastotieteen käytetyin keskiluku. Tavallisesti puhutaan vain keskiarvosta, mutta pidempi nimi erottaa käsitteen geometrisesta tai harmonisesta keskiarvosta. Kyseessä on yksinkertaisesti esim. koulutodistuksen keskiarvo. Luokitellun aineiston kohdalla käytetään painotettua keskiarvoa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Arvoindeksi on mittari (suhdeluku), joka kuvaa nimellisarvon kehitystä suhteessa perusvuoden vastaavan arvoon. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan arvo on perusajankohdan arvosta. Siten kuukausitilastoissa tarkasteltavan kuukauden arvoindeksipisteluku kuvaa sitä, kuinka monta prosenttia ko. kuukauden arvo on perusvuoden kuukausikeskiarvosta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Erään merkitään arvonalentumistappiot saamisista luottolaitoksilta sekä saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Lisäksi erään merkitään myös taseen ulkopuolisista sitoumuksista kirjatut arvonalentumistappiot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Maa- tai vesialueiden tai kiinteistöyhtiöiden osakkeiden arvoon sisältyvän arvonkorotuksen määrä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Arvonlisävero (D211) on tavaroista ja palveluista maksettava vero, jonka yritykset keräävät vaiheittain ja joka lopulta veloitetaan kokonaisuudessaan lopullisilta ostajilta. Arvonlisävero käsittää julkisyhteisöjen keräämän arvonlisäveron, jota sovelletaan kotimaisiin ja tuontituotteisiin.

Koko kansantaloudessa ALV on yhtä suuri kuin laskutetun ALV:n yhteissumman ja vähennyskelpoisen ALV:n yhteissumman erotus.

Kansantalouden tilinpidossa verot kirjataan suoriteperusteisesti. Suoriteperusteinen kirjaustapa eroaa kassaperusteisesta kirjaustavasta. Kassaperusteinen vero kuvaa kassaan tullutta rahaa. Suoriteperusteinen vero kuvaa transaktiosta määräytyvää veroa sinä periodina, kun velvoite maksaa vero syntyi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vaihtuvien vastaaviin luettujen saamistodistusten, osakeiden ja osuuksien luovutushinnan ja kirjanpitoarvon positiivinen tai negatiivinen erotus (myyntikate).

Valuutanvaihdosta sekä varojen, velkojen ja valuutanvaihtosopimusten pääomien muuntamisesta kotimaan rahaksi syntyneet positiiviset ja negatiiviset kurssierot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Arvopaperisijoituksiin luetaan suoriin sijoituksiin ja valuuttavarantoon kuulumattomat arvopaperikaupat. Arvopaperisijoituksia ovat sellaiset arvopaperikaupat, joissa oman pääoman omistusosuus tai äänivalta jää sijoituksen jälkeen alle 10 prosenttiin. Arvopaperikaupan erät arvostetaan markkinahintaan, joten omistusvaihdoksissa realisoituvat pääomavoitot näkyvät varantojen muutosten ja virtojen välisissä arvostuserissä.

Arvopaperikaupassa erät jaetaan oman ja vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin. Oman pääoman ehtoisia arvopapereita ovat osakkeet, osuustodistukset ja sijoitusrahasto-osuudet. Vieraan pääoman ehtoisiin arvopapereihin kuuluvat joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinapaperit.

Sijoitusrahastojen osakeomistuksista kertyneet tuotot jaetaan tuotoiksi (osingot) ja uudelleensijoitetuiksi voitoiksi. Uudelleensijoitetut voitot sisältyvät rahoitustaseen arvopaperisijoituksiin kun taas tuotot (osingot) sisältyvät vaihtotaseen ensituloon.
Arvopaperisijoitusten tiedot saadaan ulkomaisten rahoitussaamisten ja -velkojen tiedonkeruusta sekä Suomen Pankin toteuttamista tiedonkeruista. Suomen Pankki kerää tiedot arvopaperikohtaisesti ja niiden luokittelussa käytetään apuna Euroopan keskuspankin keskitettyä arvopaperitietokantaa, joka sisältää perustiedot lähes kaikista aktiivisen kaupankäynnin kohteena olevista arvopapereista globaalisti.

Lue käsitteen koko määritelmä

Lukuun ottamatta eräitä väestöä ja työvoimaa koskevia muuttujia, kansantalouden tilinpito esittää kaikki virrat ja varannot rahassa ilmaistuina. Järjestelmä ei pyri määrittelemään virtojen ja varantojen hyödyllisyyttä. Sen sijaan virrat ja varannot mitataan niiden vaihtoarvon mukaan, toisin sanoen sen arvon mukaan, jolla virrat ja varannot tosiasiassa vaihdetaan tai voitaisiin vaihtaa rahaan. Markkinahinnat ovat täten kansantalouden tilinpidon perussuositus arvottamisessa.

Rahassa mitattujen taloustoimien sekä kassavarojen ja velkojen osalta tarvittavat arvot ovat suoraan saatavissa. Useimmissa muissa tapauksissa ensisijaisena arvottamismenetelmänä käytetään vastaavien tavaroiden, palveluiden tai varojen markkinahintoja. Tätä menetelmää käytetään esim. vaihtokaupassa ja omistusasuntopalveluissa. Kun vastaavien tuotteiden hintoja ei ole saatavilla esim. julkisyhteisöjen tuottamien markkinattomien palvelujen osalta, arvottaminen on tehtävä tuotantokustannusten mukaan. Jos kumpikaan näistä kahdesta menetelmästä ei ole mahdollinen, virrat ja varannot voidaan arvottaa odotettavissa olevien tulevien tuottojen diskontattuun nykyarvoon. Tätä viimeksi mainittua menetelmää suositellaan kuitenkin ainoastaan viimeisenä keinona siihen liittyvän suuren epävarmuuden vuoksi.

Varannot pitää arvottaa sen ajankohdan käypiin hintoihin, jota varallisuustase kuvaa eikä varantoihin sisältyvien tavaroiden ja varojen tuotanto- tai hankinta-ajankohdan hintoihin. Joskus on välttämätöntä arvottaa varannot niiden hankinta-arvojen tai tuotantokustannusten arvioituihin jäännösarvoihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asia raukeaa, kun syyttäjä tai asianomistaja peruu syytteen. Syyte voidaan perua esimerkiksi, jos uusien todisteiden valossa ei ole enää perusteita syytetyn syyttämiseen tai mikäli asianomistaja ei enää halua vaatia rangaistusta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asiakaskohtaisen suhdannepalvelu tuottaa maksullisena tietopalveluna nopeaa tietoa esimerkiksi liikevaihdosta, viennistä, palkoista tai henkilöstömäärästä alueittain. Lisäksi kasvukatsauksen avulla voi saada tarkempaa suhdannekehityksen taustoja selittävää tietoa. Tiedot suhdannekehityksestä toimitetaan asiakkaille sopimuksen mukaan kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Arvopapereiden myyntisopimukset, joihin liittyy ostajalle asetettu optio myydä arvopaperi haluttaessa takaisin luottolaitokselle. Lisäksi mm. talletuksentekosopimukset, osittain maksettujen arvopapereiden maksamaton määrä, merkintäsitoumukset ja sitovat lisäluottojärjestelyt, sitovat luottolupaukset ja käyttämättömät luottolimiitit.

Lue käsitteen koko määritelmä

Toisen velan tai muun sitoumuksen vakuudeksi annetut takaukset, pantit ja kiinnitykset.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vähintään kolmen asunnon talo, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuinolotilasto sisältää tietoja asuntokuntien sekä asuntoväestön asuinoloista. Tilasto tuotetaan pääosin väestörekisterikeskusken väestötietojärjestelmään. Asuntokuntien asumistiedot muodostetaan yhdistämällä väestötietojärjestelmän henkilötiedoilla muodostetut asuntokunnat huoneistotietoihin kotipaikkatunnuksen avulla.

Asuinolotietoja on tuotettu väestölaskennoissa vuosina 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 sekä 1985, jonka jälkeen tietoja on tuotettu rekisteripohjaisina vuosittain. Vuoden 1998 tilaston hallintaperuste ei ole täysin vertailukelpoinen vuoden 1997 tietojen kanssa, koska hallintaperustetietoa on täydennetty arava- ja korkotukivuokra-asuntojen sekä asumisoikeusasuntotietojen osalta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuinrakennusten lämmitysenergian kulutus muodostuu polttoaineiden, sähkön ja kaukolämmön kulutuksesta ja lämpöpumppuenergiasta. Lämmitysenergiaan sisältyvät päälämmitysjärjestelmän energia ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiat, mukaan lukien käyttöveden lämmitys, saunat ja ilmanvaihtoon ja lämmön jakoon liittyvät laitteet. Täydentäviä lämmitysmuotoja kutsutaan tilastossa lisälämmitykseksi. Myös osa kerros- ja rivitaloyhtiöiden ns. kiinteistösähköstä on kohdennettu lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmille. Kulutus kattaa asumiseen ostetut ja muulla tavalla hankitut energialähteet (esim. omaan käyttöön tuotettu polttopuu) ja polttoaineiden käyttöön liittyvät häviöt (esim. kattilahäviöt).

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuinrakennusten pinta-ala saadaan kerrosalana rakennuskannasta. Kerrosala on rakennusten kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan kunkin kerroksen pinta-ala aina ulkoseinien ulkopintaan asti.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuinrakennusten tilavuus on saatavissa rekisteristä vuoden 1980 alun jälkeen valmistuneiden rakennusten osalta. Tätä ennen rakennetuille rakennuksille on imputoitu puuttuva tilavuustieto rakennuskannan tiedossa olevien kerrosala- ja tilavuustietojen avulla rakennuksen käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asumisella viitataan tässä tilastossa asumisen energiankulutukseen. Asuminen kattaa asuinkäytössä olevat asuinrakennukset saunoineen ja pihapiireineen. Pihapiirien osalta tarkastelussa on mukana vain sähkölaitteet eli pihavalaistus ja autojen lämmityspistorasiat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asumisen energiankulutus sisältää asuinrakennusten ja käyttöveden lämmitykseen tarvittavan energian kulutuksen sekä kotitalouslaitteiden sähkön käytön. Myös maakaasun ja nestekaasun käyttö ruoan valmistuksessa ja saunoissa käytettävä puu ja sähkö luetaan mukaan asumisen energiankulutukseen. Kotitalouksissa käytettyjen liikennevälineiden (mm. yksityisautot) energian kulutus ei sisälly asumisen energiankulutukseen vaan liikenteen energiankulutukseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asumiskulutus lasketaan kulutustutkimuksessa ns. bruttovuokraperiaatteella. Omassa asunnossaan tai luontoisetuasunnossa asuville talouksille määritetään laskennallinen vuokra vastaavanlaisen vuokra-asunnon markkinavuokran perusteella, vuokra-asunnossa asuville todella maksettu vuokra. Oman asunnon bruttovuokran määrittelyssä on käytetty apuna Tilastokeskuksen vuokratiedustelun tietoja sekä talouden haastattelutiedoista asunnon huoneiden lukumäärää, rakennusvuotta, lämmitystapaa ja sijaintia.

Bruttovuokran lisäksi asumismenoihin sisältyvät vesimaksut ja eräät muut maksut kuten nuohous ja jätteiden nouto, vuokralaisen suorittamat ylläpitokorjaukset sekä vuokraan sisältymättömät lämmitysmenot. Myös vapaa-ajan asunnon menot sisältyvät asumismenoihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asumiskustannuksiin luetaan kotitalouden varsinaisesta asunnostaan maksamat käyttömenot, asuntolainan korot ja kiinteistövero. Asunnon käyttömenoja ovat sen hallintamuodosta riippuen hoitovastikkeet, vuokrat, vesi- ja jätemaksut, erilliset energiakulut, ylläpitokorjausten kustannukset ja muut asunnon käyttö- ja ylläpitomenot.

Asumiskustannusten tulo-osuus (bruttomääräinen) osoittaa asumiskustannusten osuutta kotitalouden käytettävissä olevista rahatuloista (pl. kiinteistövero). Nettomääräisessä asumiskustannusten tulo-osuudessa ei asumiskustannuksiin eikä käytettävissä oleviin rahatuloihin lueta kotitalouden tulonsiirtoina saamia asumistukia (yleinen asumistuki, eläkkeensaajien asumistuki, opintorahan asumislisä) ja asuntolainan korkojen verovähennysetuutta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asumismenoihin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon käyttömenot, asuntolainan korot ja lyhennykset, yhtiövastikkeen rahoitusvastikkeet ja kiinteistövero.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asumisväljyys ja asunnon varustetaso kuvaavat yhdessä asuntokunnan asumistasoa.

Asumisväljyysluokitus:
- tilavasti asuva: 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun)
- ahtaasti asuva: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun)
- normaali: asuntokunnat, jotka eivät kuulu em. luokkiin.

(Keittiötä ei ole luettu mukaan huonelukuun vuodesta 1989 lähtien.)

Varustetaso:
- hyvin varustettu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku, kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys
- puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuvat vain peseytymistilat ja/ tai keskus- tai sähkölämmitys)
- erittäin puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC.

Vuodesta 2005 alkaen on varustetasoa kuvattu vain kahdella luokalla:
- hyvin varustettu asunto
- varustetaso muu tai tuntematon.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asumistiheys on asunnon koon ja siinä asuvien henkilöiden lukumäärän välinen suhdeluku. Asunnon koko ilmaistaan joko huonelukuna tai asunnon pinta-alana.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asumisväljyysluokitus:
- tilavasti asuva: 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme
asuinhuonetta enemmän kuin asuntokunnan henkilömäärä (keittiötä ei lueta huonelukuun)
- ahtaasti asuva: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun)
- normaali: asuntokunnat, jotka eivät kuulu em. luokkiin.

Keittiötä ei ole luettu mukaan huonelukuun vuodesta 1989 lähtien.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asunnot luokitellaan käytössäolotilanteen mukaan vakinaisesti asuttuihin, tilapäisesti asuttuihin ja ei-asuinkäytössäoleviin asuntoihin:
- Asunto katsotaan vakinaisesti asutuksi, jos siinä asuu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan yksikin asunnon henkilöistä vakituisesti.
- Asunto katsotaan tilapäisesti asutuksi, jos siinä asuu väestötietojärjestelmän mukaan tilapäisiä asukkaita, mutta ei yhtään vakituista asukasta.
- Asunto ei ole asuinkäytössä, jos asunnossa ei väestötietojärjestelmän mukaan asu yhtään henkilöä vakituisesti tai tilapäisesti.

Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedot sisältävät asuntoja, jotka todellisuudessa eivät ole asuinkäytössä tai ovat rekisterivirheitä. Tällaisia asuntoja ei ole mukana asuntokantatilastoissa niissä tapauksissa, joissa ne on voitu päätellä virheiksi tai poistumaan kuuluviksi muiden tietojen perusteella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuntojen hintatilastoissa käytetään velatonta neliöhintaa, eli velkaosuus sisältyy hintaan. Julkaistava hintakäsite on neliöhinta (€/m2).

Lue käsitteen koko määritelmä

Asunnon pinta-ala lasketaan sitä rajoittavien seinien sisäpinnoista. Asunnon pinta-alaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen tms.), kylpy-, askartelu- ja takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan sekä pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä.

Asunnon pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita kuin asuintiloja.

Kesämökin pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kerrosalaa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asunnottomiin luetaan ulkona, erilaisissa tilapäissuojissa ja yömajoissa olevat sekä laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat (esim. ensisuojat, hoito- ja huoltokodit, psykiatriset sairaalat, kehitysvammaisten laitokset). Myös vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa tiedossa, luetaan asunnottomiksi. Lisäksi asunnottomiksi luetaan tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asustavat ja kiertelevät.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Asunto-osakekaupalla tarkoitetaan asunto-osakeyhtiössä olevan asunnon hallintaan oikeuttavien osakkeiden kauppaa, josta on tehty varainsiirtoveroilmoitus Verohallitukselle.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joissa olevien huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet (ei välttämättä) on määrätty yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi ja jonka jokainen osake yksin tai toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallinnassa olevasta kiinteistöstä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuntojen keskikoko saadaan jakamalla asuinhuoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala niiden lukumäärällä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. Vuoden 1980 väestölaskennassa myös näistä henkilöistä muodostettiin asuntokuntia.

Asuntokuntakäsite otettiin käyttöön vuoden 1980 väestölaskennassa. Sitä aikaisemmissa laskennoissa käytettiin ruokakuntakäsitettä. Ruokakunnan katsottiin muodostuvan yhdessä asuvista perheenjäsenistä ja muista henkilöistä, joilla oli yhteinen ruokatalous. Alivuokralainen, jolla oli oma ruokatalous, muodosti oman ruokakuntansa. Vuodesta 1980 alivuokralainen kuuluu samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuntokunnat jaetaan asuntokuntarakenteen mukaan kahteen luokkaan seuraavasti:

Perheasuntokuntia ovat asuntokunnat, joissa on
- 1 perhe, ei muita henkilöitä
- 1 perhe ja muita henkilöitä
- vähintään 2 perhettä, ei muita henkilöitä
- vähintään 2 perhettä ja mahdollisesti muita henkilöitä.

Muita asuntokuntia ovat asuntokunnat, joissa on
- 1 henkilö
- 2 henkilöä, molemmat samaa sukupuolta
- 2 henkilöä, mies ja nainen
- vähintään 3 henkilöä, kaikki samaa sukupuolta
- vähintään 3 henkilöä, miehiä ja naisia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuntolalla (erityisrakenteisella asuntolalla) tarkoitetaan yhteisasumiseen tarkoitettua rakennusta, jossa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- ja/ tai saniteettitilat. Tämän tyyppisessä asuntolassa ei yleensä ole varsinaisia asuinhuoneistoja.

Rakennusteknisesti ei erityisrakenteinen asuntola juuri poikkea majoitusrakennuksesta. Asuntola on tarkoitettu erityisryhmille, kuten vanhuksille tai vammaisille. Erityisryhmille rakennetut tavalliset asuinrakennukset, joiden tilaratkaisuissa ei ole mitään poikkeavaa (esim. yhteistiloja) eivät ole asuntolarakennuksia.

Käyttötarkoitukseltaan asuntolarakennukseksi luokitellussa rakennuksessa sijaitseva asunto katsotaan normaaliksi asunnoksi silloin, kun asunnossa on
- huoneluku keittiö mukaanlukien suurempi kuin yksi
- vähintään keittiö tai keittokomero
- WC
- suihku, amme tai huoneistokohtainen sauna.

Asuntola-asuntoja ei kuvata omana ryhmänään, vaan ne kuuluvat normaaliin asuntokantaan. Niitä asuntola-asuntoja, jotka eivät täytä edellä mainittuja ehtoja, ei ole tilastoitu asuntokantaan lainkaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuinrakennukset:
Lainat, jotka myönnetään asuinrakennusten hankkimiseksi tai rakennuttamiseksi. Asuinrakennusten remontointiin myönnetyt lainat (myös peruskorjausta pienempiin remontteihin myönnetyt lainat).

Asunto-osakkeet ja -osuudet:
Lainat, jotka myönnetään osakkeiden tai osuuksien hankkimiseksi asunto-osakeyhtiöistä, -osuuskunnista tai
asuinkiinteistöyhtiöistä. Lisäksi asunto-osakeyhtiöitä, -osuuskuntia tai asuinkiinteistöyhtiötä koskevat remontointiin myönnetyt lainat (myös peruskorjausta pienempiin remontteihin).

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuntotulo eli laskennallinen nettovuokra kuvaa kotitalouden saamaa etua verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen. Laskennallista asuntotuloa syntyy myös silloin, kun asutaan toisen kotitalouden omistamassa asunnossa vastikkeetta, sekä silloin kun kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen asunnoissa maksetaan käypää vuokraa alempaa vuokraa. Laskennallinen asuntotulo on tulonjakotilastossa oma tulokäsitteen ulkopuolinen tuloeränsä, jota tilastoidaan tilastovuodesta 2011 alkaen lisätietona (memorandum item). Poikkeuksena työsuhteeseen perustuva asuntoetu on palkkatuloa verotustietojen mukaisena.

Asuntotulo asumisesta saadaan, kun ns. laskennallisesta bruttovuokrasta vähennetään kotitalouden asunnostaan maksamat asumiskustannukset (omistusasujilla mm. hoitovastikkeet, vakuutukset, ylläpitokorjauskustannukset) ja asuntolainan korot. Lopputuloksena oleva laskennallinen nettovuokra voi asuntovelallisilla olla negatiivinen asuntolainojen korkojen vuoksi.

Asuntotulo lasketaan seuraavasti:
+ Bruttovuokra (= vastaavanlaisen asunnon markkinavuokra)
– asumiskustannukset (tässä vaiheessa mahdollisesti negatiiviseksi muodostuva asuntotulo nollataan)
– mahdolliset asuntolainan korot.

Asuntotulo on mukana kansainvälisissä tulonjakotilastojen suosituksissa omana tuloeränään osana käytettävissä olevaa tuloa (Canberra Group: Handbook on Household Income Statistics, Second Edition 2011, United Nations). Käytännössä se ei kuitenkaan sisälly kansainvälisten lähteiden tulokäsitteeseen (Eurostat, OECD). Kansantalouden tilinpidossa asuntotuloa vastaa kotitalouksien toimintaylijäämä, josta vähennetään omaisuusmenojen osana asuntolainojen korot. Se luetaan kansantalouden tilinpidossa osaksi käytettävissä olevaa tuloa. Tulonjaon kokonaistilastossa ei muodosteta lainkaan asuntotuloa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuntotuotannolla tarkoitetaan rakennusluvan varaista talorakennustuotantoa, jonka tuloksena syntyy asuntoja eli asuinhuoneistoja. Asunnolla tarkoitetaan yhden tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään seitsemän neliömetriä ja joka sisältää keittiön, keittokomeron tai keittotilan. Asunnolla on myös oma välitön sisäänkäyntinsä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuntovelkaa on velka, joka kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuntoväestöön kuuluvat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan vuoden lopussa varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Ne asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asunnon määritelmää, eivät kuulu asuntoväestöön.

Perheiden perusväestö poikkeaa asuntoväestöstä siten, että siihen lasketaan kuuluvaksi myös asuntoloissa asuvat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut:

Erä sisältää audiovisuaaliset palvelut, kuten elokuvien tuotantopalvelut filmille tai videolle, radio- ja televisio-ohjelmien tuotantopalvelut, musiikin äänityspalvelut, tuottajien, ohjaajien ja näyttelijöiden saamat palkkiot tai jakeluoikeuksien myymisestä maksetut palkkiot.

Erä sisältää myös teatteri- ja musiikkipalveluista ja urheilu- ja sirkustapahtumista maksetut palkkiot ulkomaisille esiintyjille, tuottajille jne.

Lue käsitteen koko määritelmä

Auto on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka määrättyyn erikoistehtävään valmistettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa on vähintään neljä pyörää tai telat ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 25 kilometriä tunnissa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Avioerotilasto perustuu tuomioistuinten Väestörekisterikeskukselle lähettämiin ilmoituksiin myönnetyistä avioeroista. Tilastossa ovat mukana myös ne tapaukset, joissa Suomessa vakinaisesti asuville henkilöille on myönnetty ero jossakin ulkomaan tuomioistuimessa. Jos avioero on myönnetty ulkomailla, tulee siitä esittää selvitys rekisterinpitäjälle avioeron rekisteröimiseksi. Poikkeuksena ovat Ruotsissa Suomen kansalaiselle myönnetyt avioerot, joista Ruotsin rekisterinpitäjä ilmoittaa suoraan rekisterinpitäjälle Suomessa.

Ulkomailla Suomen kansalaiselle myönnetty avioero vaatii yleensä Helsingin hovioikeuden vahvistuksen ennen rekisteröintiä. Ilman vahvistusta voidaan rekisteröidä Pohjoismaissa annetut avioeropäätökset sekä EU-maissa 1.3.2001 tai sen jälkeen myönnetyt avioeropäätökset.

Vuodesta 1980 lähtien avioeroilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten eroja ellei toisin mainita.

Avioliittolain muutos (1987/411) astui voimaan 1.1.1988. Tämä laki helpotti avioeron saantia. Avioeroluvut nousivat loppuvuodesta 1988, jolloin ensimmäiset uuden lain mukaiset erot olivat mahdollisia (1/2 vuoden harkinta-aika). Avioliittolaissa ei ole enää säännöksiä "avioliiton peruuntumisesta" tai "avioliiton mitätöinnistä". Ennen uutta 1988 voimaan tullutta lakia nämä olivat omina luokkinaan, nyt avioerojen joukossa.


Lue käsitteen koko määritelmä

Solmituilla avioliitoilla tarkoitetaan Suomessa vakituisesti asuvien naisten avioliittoja ellei toisin mainita. Naimisiin menneiden miesten ja naisten määrä ei ole sama, koska niiden solmittujen avioliittojen luku, joissa osapuolina ovat Suomessa vakituisesti asuva nainen ja ulkomailla vakituisesti asuva mies, on eri kuin niiden, joissa osapuolina ovat Suomessa vakituisesti asuva mies ja ulkomailla vakituisesti asuva nainen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Avoin työpaikka on kokonaan uusi työpaikka tai olemassa oleva työpaikka, johon työnantaja etsii aktiivisesti hoitajaa. Työpaikan on oltava haettavissa myös toimipaikan ulkopuolisille, ja se on suunniteltu täytettäväksi heti tai lähitulevaisuudessa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Avoimen yhtiön perustajia on vähintään kaksi, jotka voivat olla joko luonnollisia tai juridisia henkilöitä. Jokainen avoimen yhtiön yhtiömies vastaa yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan. Avoin yhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Avoparit on muodostettu samassa asunnossa vakituisesti asuvista 18 vuotta täyttäneistä, eri sukupuolta olevista puolisottomista henkilöistä, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Mikäli parilla on yhteinen lapsi, eivät nämä säännöt päde. Samaa sukupuolta olevia yhdessä asuvia henkilöitä ei päätellä avopareiksi. Vain rekisteröidyt parisuhteet tilastoidaan.


Lue käsitteen koko määritelmä

Jaa