XXXXXXXXXXXXXXXXXX

Työvoimatutkimus

Tiedonkeruun kuvaus

Työvoimatutkimus on tiedustelu, jonka perusteella laaditaan virallisia tilastoja muun muassa työllisyydestä ja työttömyydestä. Siihen perustuu esimerkiksi Suomen virallinen työllisyys- ja työttömyysaste. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) perustuu EU:n asetuksiin ja siinä noudatetaan kansainvälisen työjärjestön (ILO) käsitteitä ja määritelmiä.

Työvoimatutkimuksen kysymykset koskevat työtä, josta saa palkkaa tai ansiotuloja, työaikaa, työn etsimistä ja työnhakutapoja. Kysymyksiä on myös koulutuksesta. Osalle vastaajista tehdään lisäkysymyksiä, joiden aihe vaihtelee vuosittain. Aiheina on ollut esimerkiksi työtapaturmat ja työperäiset sairaudet, nuoret työmarkkinoilla, työaikajärjestelyt, perheen ja työn yhteensovittaminen sekä työstä eläkkeelle siirtyminen.

Tiedot kerätään verkkokyselyllä ja puhelimitse, ja samaa vastaajaa haastatellaan kaikkiaan viisi kertaa puolentoista vuoden aikana. Vastaamisen kesto sekä verkkolomakkeella että puhelimessa on keskimäärin 5–10 minuuttia.

Vuoden 2021 aikana työvoimatutkimuksen yhteydessä viimeisellä haastattelukerralla tehdään maahanmuuttajien työmarkkina-asemaan liittyvä lisätutkimus. Osa kysymyksistä koskee kaikkia, osa vain ulkomailla syntyneitä.

Elokuun 2021 työvoimatutkimuksen yhteydessä osalta palkansaajista kerätään tietoja myös työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometriin. Työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee ja julkaisee barometrin tulokset. Tutkimusaineisto luovutetaan myös Tampereen yliopiston yhteydessä toimivaan Tietoarkistoon.

Vuonna 2021 Tilastokeskus toteuttaa Valtioneuvoston toimeksiannosta Kansalaispulssi-lisäkyselyn osalle työvoimatutkimuksen vastaajista. Kyselyyn vastataan verkossa. Kutsu lähetetään vastaajille tekstiviestinä. Lisätietoja: www.stat.fi/kansalaispulssi

Keneltä tietoja kerätään?

Tutkimukseen kuukausittain otokseen kuuluvat noin 12 500 henkilöä on poimittu satunnaisesti Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta.

Tietojen antaminen työvoimatutkimukseen on vapaaehtoista. Vastaaminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, jotta tutkimus antaa mahdollisimman luotettavan kuvan koko väestön työmarkkinatilanteesta. Jokainen tutkimukseen valittu edustaa kyselyssä ikäisiään ja alueellaan asuvia eikä ketään voi korvata toisella vastaajalla. Vastaaja voi kuitenkin tarvittaessa antaa toiselle henkilölle luvan antaa tiedot puolestaan.

Tutkimus koskee kaikkia väestöryhmiä: palkansaajia, omassa yrityksessä työskenteleviä sekä niitä, jotka eivät ole ansiotyössä, kuten eläkeläisiä, opiskelijoita, omaa kotitaloutta hoitavia ja työttömiä.

Peruste

Tilastolaki 280/2004, Euroopan yhteisön asetukset

Tietojen käsittely

Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskusta käsittelemään tiedot luottamuksellisina ja niitä käytetään vain tilasto- ja tutkimuskäyttöön. Tulokset julkaistaan taulukoina ja kuvioina, joista ei voi erottaa yksittäisen henkilön antamia vastauksia.

Mihin tietoja käytetään?

Työvoimatutkimus antaa ajantasaista tietoa suomalaisten työtilanteesta tutkimuksen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi niin Suomessa kuin EU:ssa. Tärkeitä tietojen käyttäjiä ovat myös OECD ja ILO sekä useat tutkimuslaitokset Suomessa ja ulkomailla. Työvoimatutkimus tuottaa kuukausittaisia, neljännesvuosittaisia ja vuosittaisia tietoja muun muassa työllisyydestä, työttömyydestä, erilaisista työsuhteista, työajoista sekä työpanoksesta.

Myös työvoiman ulkopuolisen väestön toimintaa selvitetään, esimerkiksi työtä ja koulutusta vailla olevien nuorten määrää kartoitetaan työvoimatutkimuksen avulla. Lisäksi työvoimatutkimus sisältää vuosittain raportoitavia tietoja kotitalouksien työssäkäynnistä.

Ensimmäiset tiedot julkaistaan noin 3–4 viikon kuluttua viiteajankohdasta. Aineistosta toimitetaan myös EU:lle neljännesvuosittain asetuksen mukainen tiedosto, josta EU laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja.

Tiedonkeruun aineistoa käytetään seuraavissa tilastoissa:

Muutos

Työvoimatutkimuksen tietosisältöä ja tiedonkeruumallia on uudistettu vuoden 2021 alusta työvoimatutkimusta säätelevän EU-asetuksen mukaiseksi. Tässä yhteydessä tietosisältö laajeni ja joidenkin käsitteiden määritelmät tarkentuivat.

Vuoden 2021 alusta tiedonkeruu siirtyi yhdistelmäkeruumalliin, jolloin myös verkkovastaaminen on mahdollista.

Kuinka usein tietoja kerätään?

Muu säännöllinen