Julkaistu: 23.2.2015

Kuluttajien luottamus ja epäluottamus ennakoivat tulevaa

  1. Kuluttajien aikomukset ovat kiinnostaneet jo pitkään
  2. Luottamusindikaattori kertoo kotitalouksien taloudesta ja yleisestä taloustilanteesta
  3. Onko luottamusindikaattorista hyötyä yksityisen kulutuksen ennustamisessa?
  4. Kuluttajien luottamusindikaattorin ja yksityisen kulutuksen välinen korrelaatio vaihtelee maittain
  5. Kuluttajien luottamusindikaattori auttaa kulutuksen ja talouden käänteiden ennustamisessa
  6. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Tara Junes on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2014.

Maailmalla kerätään säännöllisesti tietoja kuluttajien luottamuksesta ja tulevaisuuden aikomuksista. Tiedoilla on merkitystä tulevan talouskehityksen ja kulutuksen ennakoinnissa.

Kansantalouden tilasta kertovat taloudelliset tunnusluvut, kuten kotitalouksien kulutus tai bruttokansantuote, julkaistaan aina tarkasteluajankohtaan nähden tietyllä viiveellä. Vallitsevan taloustilanteen arvioimiseen ja tulossa olevien käännekohtien ennakoimiseen on saatavilla epäsuoria yritys- ja kotitaloustiedonkeruisiin perustuvia indikaattoreita, jotka tiivistävät informaatiota laajasta joukosta taloudellisia muuttujia. Yksi tällainen indikaattori on kuluttajien luottamusindikaattori.

Kysely- ja haastattelututkimuksilla kerätään tietoa kuluttajien mielialoista maailmanlaajuisesti kuukausittain. Tarkasteluissa nousee esille kaksi tärkeää kysymystä: 1) Voiko kuluttajien mielipiteiden avulla ennustaa yksityisen kulutuksen kehitystä? 2) Sisältyykö kuluttajien mielipiteisiin jotain sellaista tietoa tulossa olevista kulutuksen muutoksista, jota ei ole saatavilla muista lähteistä? Tässä artikkelissa perehdyn ensimmäiseen kysymykseen yksinkertaisten aikasarjakuvioiden avulla.

Kuluttajien aikomukset ovat kiinnostaneet jo pitkään

Kuluttajien mielipiteet ja arviot taloudellisesta tilanteesta ovat kiinnostaneet taloustutkijoita ja analyytikkoja jo pitkään. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Michiganin yliopistossa kuluttajien mielipiteitä mittaava tutkimus The Michigan Survey of Consumer Attitudes and Behaviour tehtiin ensimmäisen kerran jo 1940-luvun loppupuolella. Toinen tunnettu yhdysvaltalainen kuluttajien mielipiteitä mittaava tutkimus on Conference Board -järjestön kyselytutkimus. (Ludvigson 2004.)

Myös Euroopassa kuluttajien mielipidetutkimuksilla on pitkä historia. Euroopan komission yhdenmukaistama ja ylläpitämä suhdannesurvey-ohjelma the Joint Harmonised EU Programme of Business and Consumer Surveys käynnistettiin vuonna 1961. Kuluttajien mielipiteitä on tiedusteltu vuodesta 1972 alkaen. Kaikissa komission suhdannesurvey-ohjelmaan kuuluvissa kuluttajien mielipiteitä mittaavissa tutkimuksissa esitetään kuukausittain samat 14 kysymystä, jotka käsittelevät kotitalouden taloudellista tilannetta, yleistä taloudellista tilannetta, säästämistä ja rahankäyttöä kestokulutustavaroihin. (DG-ECFIN 2014a.)

Tammikuussa 2014 Euroopan komission suhdannesurvey-ohjelmaan osallistuivat kaikki 28 Euroopan unionin jäsenvaltiota ja neljä unionin ehdokasmaata (DG-ECFIN 2014a). Suomessa kuluttajien arvioita ja mielipiteitä talouden tilasta tutkineen Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tiedot kerättiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1987. Lokakuussa 1995 kuluttajabarometrista tuli osa suhdannesurvey-ohjelmaa, ja tiedonkeruu muutettiin kuukausittain tapahtuvaksi. (Tilastokeskus 2014.)

Barometrikyselyille on tyypillistä, että tutkimuskuukauden tunnusluvut ovat käytettävissä hyvin nopeasti tiedonkeruun päättymisen jälkeen. Esimerkiksi Euroopan komission talous- ja raha-asioiden osasto (DG-ECFIN) julkaisee kaikkien suhdannesurvey-ohjelmaan kuuluvien maiden tiedot kaksi työpäivää ennen tutkimuskuukauden päättymistä. Suomessa tiedonkeruu tehdään suunnilleen kuukauden kahden ensimmäisen työviikon aikana, ja tutkimustulokset julkaistaan tutkimuskuukauden 27. päivä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 23.2.2015

Jaa