Julkaistu: 8.12.2014

Asumisen kalleus pääkaupunkiseudulla selittää alueellisia kulutuseroja

  1. Helsinki-Uudenmaan suuralueella kulutetaan eniten
  2. Asuminen selittää nykyisin suuren osan alueiden välisistä kulutuseroista
  3. Tuloerot selittävät suuren osan alueellisista kulutuseroista
  4. Pääkaupunkiseudun asuntojen nopea hintojen nousu, alueelliset tuloerot ja kulutustarjonnan muutokset erojen taustalla
  5. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Pääkaupunkiseudun asuntojen nopea hintojen nousu, alueelliset tuloerot ja kulutustarjonnan muutokset erojen taustalla

Johtopäätöksenä alueiden välisistä kulutuseroista voidaan todeta, että erot kokonaiskulutuksen tasossa eivät ole juurikaan muuttuneet, mutta pääkaupunkiseudulla käytettiin vuonna 2012 aiempaa suurempi osuus tuloista asumiseen ja energiaan, kun taas muiden hyödykeryhmien kulutuserot – liikennettä lukuun ottamatta – ovat alueiden välillä supistuneet.

Suurten asumismenojen lisäksi Helsinki-Uudenmaan suuralueen muuta Suomea korkeampi kokonaiskulutus johtui pääasiassa korkeammasta tulotasosta. Samat kaksi syytä selittävät suurimman osan eroista Pohjois- ja Itä-Suomen sekä muun maan välisessä kulutuksessa. Asumismenojen vaikutus kulutuseroihin korostui näillä kahdella alueella, kun erot tulorakenteessa alueiden välillä otettiin huomioon.

Tulosten taustalla on osittain asuntojen hintakehityksen erot pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Asumiseen käytetyn rahan määrän ja osuuden kasvu on ollut osittain pakon sanelemaa, mutta joissakin tapauksissa se voi olla kotitalouksille myös tietoinen valinta. Yleinen tulotason nousu on tehnyt mahdolliseksi entistä suuremmat asumiskustannukset myös korkean hintatason alueilla ilman, että muiden hyödykkeiden kulutustasosta on täytynyt tinkiä.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuntojen hintataso on ollut pääkaupunkiseutua alhaisempi ja hintojen nousu maltillisempaa. Näin ollen kasvaneilla asumiskustannusten jälkeen käteen jääneillä tuloilla on voitu lisätä tarjonnan lisääntyessä esimerkiksi vapaa-ajan hyödykkeiden kulutusta. Tämän seurauksena ovat useiden hyödykeryhmien kulutuserot supistuneet alueiden välillä. Edellä mainittu ilmiö näkyy erityisesti Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan suuralueilla koko 2000-luvun aikana sekä Länsi-Suomessa ennen viimeisintä taantumaa. Vapaa-ajan hyödykkeiden kulutuserojen supistuminen ilmenee merkittävämpänä, kun erot alueiden välisissä tulorakenteissa on otettu huomioon.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 8.12.2014