Julkaistu: 8.12.2014

Kolmen päivän tavoite haastaa henkilöstökoulutuksen

  1. Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Suomessa
  2. Yli puolet työntekijöistä koulutuksessa
  3. Henkilöstökoulutus kasautuu
  4. Koulutuksen tarjonta vaihtelee toimialoittain
  5. Kolmen päivän koulutusoikeus ei ole vielä tätä päivää
  6. Koulutus monimuotoistuu
  7. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Yli puolet työntekijöistä koulutuksessa

Vuoden 2012 henkilöhaastattelupohjaisen aikuiskoulutustutkimuksen (AES)2 mukaan työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistui yksityisen sektorin työntekijöistä 54 prosenttia. AES:ssä koulutuksen käsite on hiukan laajempi kuin yritysten henkilöstökoulutustutkimuksen (CVTS) kurssikoulutus. Kun otetaan huomioon päällekkäiset osallistumiset eri koulutusmuotoihin, niin myös CVTS-tietojen perusteella voidaan arvioida, että erilaisiin henkilöstökoulutuksen muotoihin osallistuu vajaat 60 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä.

Pelkästään kurssikoulutukseen osallistumisesta kertyi CVTS:n mukaan jo noin puolitoista koulutuspäivää yksityisen sektorin työntekijää kohden. Kun tähän lisätään muut koulutusmuodot, niin koulutuksen määrä työntekijää kohti saattaa kaksinkertaistua. Aikuiskoulutustutkimuksen mukaan koulutuspäivien keskiarvo työntekijää kohden oli yksityisellä sektorilla noin neljä päivää.

Aiemmin artikkelissa esitetyt luvut koulutukseen osallistumisesta viittaisivat siihen, että yrityksissä pystytään kohtalaisen hyvin hyödyntämään laissa määritelty koulutustuki enintään kolmelta koulutuspäivältä per työntekijä. Aivan näin selvä tilanne ei kuitenkaan ole. Edellä olevissa koulutuspäivälaskelmien keskiarvoissa on mukana sellaista henkilöstökoulutuksen piiriin luettua toimintaa, jota laki ei korvaa. Tällaista toimintaa ovat mm. työhön perehdytys, työssä (työn ohessa) oppiminen ja työkierto, joissa oppiminen tapahtuu käytännön työnteon yhteydessä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 8.12.2014