Julkaistu: 8.12.2014

Kolmen päivän tavoite haastaa henkilöstökoulutuksen

  1. Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Suomessa
  2. Yli puolet työntekijöistä koulutuksessa
  3. Henkilöstökoulutus kasautuu
  4. Koulutuksen tarjonta vaihtelee toimialoittain
  5. Kolmen päivän koulutusoikeus ei ole vielä tätä päivää
  6. Koulutus monimuotoistuu
  7. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Hannu Virtanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2014.

Yksityisen sektorin työntekijöistä yli puolet osallistuu vuosittain työnantajan kustantamaan henkilöstökoulutukseen. Koulutuspäiviä kertyy vuosittain keskimäärin ainakin kolme jokaista työntekijää kohden laskettuna. Koulutus ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Tässä artikkelissa tarkastelen, minkälaisia haasteita työntekijöiden kolmen päivän koulutusoikeus asettaa yksityisen sektorin työpaikoille.

Vuoden 2011 työehtosopimuskierroksen jälkeen valtion sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kolmikantaneuvotteluissa pyrittiin löytämään ratkaisuja, jotka edistäisivät työntekijöiden koulutusta ja kannustaisivat yrityksiä kouluttamaan henkilöstöään. Työntekijäjärjestöt tavoittelivat kolmen päivän koulutusoikeutta, joka koskisi kaikkia aloja ja ammattiryhmiä. Pari vuotta kestäneiden neuvottelujen lopputuloksena säädettiin "laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä", joka astui voimaan 1.1.2014.

Lain perusteella yritysten saaman koulutustuen edellytyksenä on, että koulutus perustuu työnantajan etukäteen laatimaan koulutussuunnitelmaan ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. Koulutussuunnitelman piiriin kuuluvat yritykset saavat verovähennyksenä 50 prosenttia työntekijöiden keskimääräisestä päiväpalkasta sivukuluineen kerrottuna toteutuneiden koulutuspäivien lukumäärällä. Samalla verolainsäädäntöä muutettiin siten, että koulutuksesta ei muodostu verotettavaa etua työntekijälle. Koulutussuunnitelman laatiminen ei ole pakollista, mutta se on tehtävä, jos yritykset haluavat verokannusteen. Koulutussuunnitelman on katettava kaikki henkilöstöryhmät.

Julkiselle sektorille on säädetty samansisältöinen laki henkilöstön koulutuskustannusten korvaamisesta. Laeissa määritellyt kannusteet edesauttavat todennäköisesti sitä, että henkilöstökoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen panostetaan aikaisempaa enemmän sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Itse verokannusteen ja koulutuskorvauksen vaikutuksista toteutettavan koulutuksen määrään on etukäteen vaikea esittää arvioita.

Yritykset eivät saa tukea kaikkien työntekijöiden kaikilta koulutuspäiviltä, vaan koulutustuen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä kutakin työntekijää kohden vuodessa.

Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Suomessa

Kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen osallistui yrityspohjaisen henkilöstökoulutustutkimuksen1mukaan vuonna 2010 Suomessa 40 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä (taulukko). Vuonna 1999 osallistumisaste oli 50 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa Suomi ja muut Pohjoismaat olivat vielä vuosituhannen vaihteessa eurooppalaista kärkitasoa. Vuoden 2005 jälkeen Suomen osallistumisaste on ollut hyvää eurooppalaista keskitasoa − jonkin verran EU-keskiarvon yläpuolella.

Taulukko. Kurssikoulutukseen ja muuhun henkilöstökoulutukseen osallistuneiden osuus Suomessa vuonna 2010. Prosenttia kaikista työntekijöistä

Kurssikoulutukseen osallistuneita 40,2
Muihin koulutusmuotoihin osallistuneita
- Ohjattu työn ohessa opiskelu 11,9
- Työkierto, työkomennukset 2,1
- Oppimisryhmät, laatupiirit 5,4
- Ohjattu itseopiskelu, Internet-opiskelu 9,0
- Konferenssit, workshopit 12,5

Lähde: Tilastokeskus. Yritysten henkilöstökoulutus vuonna 2010.

Kaikki henkilöstökoulutus ei ole kurssikoulutusta. Yritysten henkilöstökoulutustutkimuksessa selvitetään myös osallistuminen muihin koulutusmuotoihin (taulukko). Näistä ei kuitenkaan ole saatavissa osallistumistuntien tai päivien määrää.

Yhteen laskettuna muuhun koulutukseen osallistuneiden osuudeksi kertyy noin 40 prosenttia, mutta eri koulutusmuotoihin osallistuneet voivat olla osittain samoja henkilöitä, joten muuhun koulutukseen osallistuneiden osuutta ei voi suoraan laskea summaamalla yhteen eri koulutusmuotojen osuudet. Samalla tavalla muihin koulutusmuotoihin osallistuneet voivat olla osittain samoja kuin kurssikoulutuksen osanottajat.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 8.12.2014

Jaa