Julkaistu: 26.5.2014
Kuinka monta meitä on? Väestön laskemisessa on omat haasteensa
- Väestön tilastointijärjestelmät ja väestölaskennat
- Väestön de facto ja de jure -käsitteet
- Kansalliset olosuhteet ja käytettävissä olevat menetelmät vaikuttavat väestökäsitteeseen
- Epävarmuustekijöitä
- Arviot väestömäärän luotettavuudesta
- Kansainvälisen väestömääritelmän yhtenäistämiseen pyritään
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Arviot väestömäärän luotettavuudesta
Väestölaskentojen suorittamiseen liittyy aina olennaisesti laadun mittaaminen. Perinteisessä lomake- tai käyntihaastatteluun perustuvassa tiedonkeruussa tehdään yleensä luotettavuustutkimus ns. post enumeration -survey. Siinä kerätään perustiedot uudelleen joiltakin laskenta-alueilta (maantieteellinen alue). Samalla saadaan estimaatit tietojen peittävyydestä sekä tietojen laadusta. Rekisteripohjaisessa väestölaskennassa tätä menetelmää ei yleensä käytetä kustannussyistä. Sen sijaan saatuja tietoja voidaan verrata muihin tilastoihin (väestötilastot, työvoimatutkimus) tai muiden rekisterien ja hallinnollisten aineistojen tietoihin.
Mahdollista väestöaineiston ylipeittoa voidaan tutkia rekisteripohjaisten aineistojen avulla yhdistelemällä henkilöille tietoja mahdollisimman monesta rekisteristä ja hallinnollisesta aineistosta. Silloin kun henkilö löytyy vain väestörekisteristä, mutta hänellä ei ole tietoja esimerkiksi verotuksesta tai sosiaalietuuksista, voidaan epäillä, että hän on muuttanut maasta. Tällaista henkilöä ei siten kuuluisi enää laskea väestöön.
Kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa tehtiin väestölaskenta vuodenvaihteen 2010/2011 tilanteen mukaan. Tässä yhteydessä arvioitiin myös väestömäärän luotettavuutta. Suomessa tämä tehtiin rekisterivertailulla, jossa mahdollista yli- ja alapeittoa arvioitiin yhdistämällä eri rekisterien ja hallinnollisten aineistojen tietoja vuoden vaihteessa väestöön kuuluville henkilöille.
Selvityksen perusteella vuoden 2010 lopun väestössä oli 9 129 työikäistä (18−64-vuotiasta) henkilöä, joiden maassa olosta ei ole varmaa tietoa. Tämä pääteltiin henkilön työsuhde-, työttömyys-, opiskelu- ja eläketietojen perusteella. Myös varusmiespalvelussa olo otettiin huomioon. Verotuksen ja sosiaalitukitietojen avulla voidaan varmistaa, että nämä henkilöt eivät ole saaneet ansio-, yrittäjä yms. tuloja eivätkä tulonsiirtoja. Lisäksi heidän vakinainen asuinpaikkansa on ollut tuntematon.
On myös mahdollista saada tilaston valmistumisen jälkeen takautuvasti tietoja mm. ulkomailla kuolleista henkilöistä. Näitä tilastovuonna kuolleita, joiden tieto ei ehtinyt vuoden vaihteen tilastoon, on viime vuosina ollut alle sata henkilöä. Vuoden 2010 väestöaineistossa oli 87 henkilöä, joille saatiin tieto kuolemasta vasta helmikuun 2011 jälkeen.
Vuoden 2010 väestössä oli myös 788 henkilöä, jotka eivät asuneet yhtäjaksoisesti vuotta Suomessa. Nämä henkilöt siis muuttivat Suomeen vuoden 2010 lopulla ja lähtivät vuoden 2011 alussa ennen kuin vuosi maassa oloa tuli täyteen.
Päivitetty 26.5.2014