Julkaistu: 29.9.2014

Eläkkeelle siirryttäessä arjen perusrytmi säilyy

  1. Mistä päivärytmi muodostuu?
  2. Ajankäyttöaineistot rytmien kuvaajina
  3. Koulutetut jatkavat pisimpään työssä
  4. Työ rytmittää työssä käyvien aikaa
  5. Kotityö ja harrastukset rytmittävät eläkeläisten arkea
  6. Eläkeläiset tekevät paljon vapaaehtoistyötä
  7. Eläkkeellä jää aikaa lehtien lukemiseen ja vieraiden kutsumiseen
  8. Eläkkeellä koetaan kiirettä vain silloin tällöin
  9. Eläkeläiset vahvistavat yhteiskunnan turvaverkkoja
  10. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Eläkeläiset vahvistavat yhteiskunnan turvaverkkoja

Eläkeläiset ovat aktiivisia ja näyttävät tekevän juuri niitä asioita, joita Dufvan (2012) tutkimuksessa tuli esille. Ajankäyttötietoihin pohjautuvassa tarkastelussa tuli ilmi, että eläkkeellä olon suurin nautinto eli vapaus muiden asettamista aikatauluista toteutui. Aamulla nukuttiin pitempään ja lehtiä luettiin kaikessa rauhassa. Kiinnostavaa kuitenkin on, että päivän aktiiviset toiminnot − kotityöt, liikunta, harrastukset ja sosiaalinen kanssakäyminen − ajoitettiin työstä vapaaksi jääneeseen aikaan. Passiivinen ajankäyttö, television katsominen, musiikin kuuntelu, lukeminen ja lepäily sen sijaan pysyivät entisellä paikallaan illalla samalla tavoin kuin työssäkäyvillä. Eläkeläisten toimintojen rytmittyminen aktiiviseen ja passiiviseen näyttää pysyneen samanlaisena kuin työssäkäyvillä.

Tässä artikkelissa on kuvattu sekä työssäkäyvien että jo eläkkeelle siirtyneiden 55–64-vuotiaiden ajankäyttöä ja päivärytmiä. Tutkimus osoittaa, että ennen 65. ikävuottaan eläkkeelle siirtyneet pitävät huolta omista peruspalveluistaan koti-, piha- ja remontointitöitä tekemällä. Lisäksi he auttavat naapureita ja läheisiään monissa arkipäivän askareissa ja erityisesti lastenhoidossa. Siten he omalta osaltaan ovat vahvistamassa yhteiskunnan turvaverkkoja ja myötävaikuttavat siihen, että yhteiskunnan pyörät pyörivät.

Pelkästään taloudellisena kysymyksenä eläkkeelle siirtymisiä tarkastelevat tutkimukset maalaavat ehkä liian synkkää kuvaa siitä, miten suuri vaje palveluiden tuottamisessa ja rahoittamisessa syntyy. Vastareaktiona eläkeläisten "syyllistämiselle" on syntynyt hankkeita, joissa pyritään muuttamaan palvelujen tuotannon järjestelmää siten, että se vapauttaa ikäihmisten voimavarat heidän itsensä ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistämiseen. Ikäihmiset voidaan nähdä voimavarana eikä pelkkänä kustannuksena. (Sitra 2013; Kaarakainen ym. 2013.)

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 29.9.2014