Julkaistu: 26.2.2014

Rekisterimuutokset tilastoinnin näkökulmasta − yrittäjämääritelmän laajentuminen vuonna 2011

  1. Yrittäjän määritelmä työssäkäyntitilastossa
  2. Yrittäjäeläkelait muuttuivat 1.1.2011
  3. Yrittäjien määrä tilastossa kasvoi neljä prosenttia vuosina 2010–2011
  4. Lakimuutosten yhteys yrittäjien määrän kasvuun
  5. Äkillisiin muutoksiin aikasarjoissa kiinnitettävä huomiota
  6. Mitä tulisi tehdä?
  7. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Mitä tulisi tehdä?

Tiedonsaantia rekisteriaineistojen muutoksista, muutosten merkitysten arviointia ja tiedonkäyttäjien informointia olisi tarpeen kehittää rekisteripohjaisen tilastotiedon käytettävyyden edistämiseksi. Tietoa rekisteriaineistojen muutoksista voidaan saada suoraan tiedonantajilta, muilta yhteistyökumppaneilta, julkisista tietolähteistä – esimerkiksi internetsivuilta – tai muutokset voidaan huomata vasta tilaston tuotantoprosessissa aineiston tarkistuksen ja muun käsittelyn yhteydessä. Koska tietoja saadaan työssäkäyntitilastoon varsin monesta rekisteristä, eikä muutosten seuraamiseen tai niistä tiedottamiseen ole vakiintunutta tapaa, tilastotuotannon yhteydessä tapahtuva seuranta ja muutoksiin liittyvä selvitystyö vievät paljon työaikaa. Lisäksi muutokset saatetaan huomata varsin myöhään.

Tilastokeskuksessa käynnissä oleva hallinnollisten aineistojen vastaanoton keskittäminen voi jatkossa mahdollistaa yhtenäisten aineistoihin liittyvien käytäntöjen kehittämisen, jolloin muutoksista viestiminen tiedon toimittajan ja käyttäjän välillä helpottuisi. Yhteistyö edellyttää kuitenkin sitä, että rekisterin ylläpitäjällä on alun perin kattava ja ajantasainen tieto rekisterin sisällöstä sekä sen muutoksista. Aineisto- ja muutoskuvauksia tulisi myös standardoida. Kuvausten vastaanottajan on varmistettava, että saadut tiedot arkistoidaan ja että ne ovat tarvittaessa helposti saatavilla. Oman haasteensa tähän tehtävään tarvittavalle järjestelmälle asettaa se, että esimerkiksi lakimuutokset ovat usein tiedossa jo hyvissä ajoin ennen aineiston valmistumista. Tällöin odotettavissa olevia muutoksia tulisi olla mahdollista tallentaa aineistojen hallinnointiin käytettävään sovellukseen jo etukäteen.

Käytännössä rekisteriaineistojen muutokset joudutaan yleensä hyväksymään sinällään, joskin aktiivisella yhteistyöllä rekisterinpitäjien kanssa voidaan koettaa joissakin tapauksissa vaikuttaa muutoksiin. Ellei tietoja ole mahdollista täydentää tai hankkia kokonaan muusta lähteestä, jäljelle jää muutosten suuruuden ja merkityksen arviointi. Tämä on mahdollista lähinnä vertaamalla tietoja edellisvuoteen, vaikka tarkastelu voikin vinoutua liian konservatiiviseen suuntaan. Todelliset muutokset saattavat kadota näkyvistä. Toisaalta tilannetta voivat hankaloittaa myös vertailuvuonna tapahtuneet muutokset. Sanallisen kuvauksen lisäksi aineiston käyttäjille olisi kuitenkin tarpeen tarjota edes karkea numeerinen arvio aineistossa tapahtuneen muutoksen suuruusluokasta. Tämä edellyttää, että jokaisen laaja-alaisen muutoksen jälkeen tehdään erillinen selvitys siitä, missä määrin muutos vaikuttaa tilaston tietoihin.

Käyttäjien informointia suunnitellessa on tärkeää määritellä kriteerit sille, milloin muutos on niin merkittävä, että tietojen oikea tulkinta edellyttää asiasta tiedottamista. Tilastotietojen julkistuksen yhteydessä tulisi varmistaa, että saatavilla on kattavat kuvaukset tiedoissa tapahtuneista merkittävistä muutoksista. Rekisteripohjaisen tilaston käyttäjää tulisi ohjata tarkistamaan, liittyvätkö suuret siirtymät tilastossa määritelmä- tai muihin teknisluonteisiin muutoksiin.

Suurimmat muutokset on syytä nykyisenkaltaisella tavalla lisätä tilastojen laatuselosteeseen sekä julkistettujen tietojen alaviitteeseen. Lisäksi koska muutoksia on voinut tapahtua vuosien varrella paljonkin, julkaistavien tietokantataulukoiden yhteydessä olevat muutoskuvaukset voisivat olla sidoksissa valittuihin vuosiin eli vain tarkasteltavia vuosia koskevat huomautukset tulisivat esiin. Kuvausten yhteydessä tulisi myös esittää suppea arvio muutoksen merkityksestä tilaston tiedoille. Tämän lisäksi voisi olla erikseen saatavilla yksityiskohtainen listaus kaikista vuosi- ja muuttujakohtaisista muutoksista esimerkiksi tutkijoiden tarpeisiin. Tilastokeskuksessa käytössä oleva Muuttujaeditori-sovellus tarjoaa pohjan tämänkaltaiselle palvelulle.

Rekisteriaineistojen muutoksiin liittyvistä ongelmista ei tule vetää sitä johtopäätöstä, että niiden käyttöä sinänsä olisi syytä pitää ongelmallisena. Lomaketiedonkeruuseen perustuvissa tilastoissa on arvioitu olevan jopa enemmän vaihtelua kuin rekisteripohjaisissa (Myrskylä 2010, 59). Niin kysely- kuin rekisteriaineistonkin käyttöön liittyy omat erityispiirteensä – rekisteriaineistojen kohdalla näitä piirteitä on kuitenkin kartoitettu kyselytiedonkeruita vähemmän (ks. Alastalo 2010).

Artikkelissa on kuvattu yhden hallinnollisen rekisteriaineiston sisällössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksia tilastotuotantoon. Lopputuloksena on, että yrittäjälainsäädännön muutokset ovat merkittävästi kasvattaneet yrittäjien lukumäärää työssäkäyntitilastossa – ilman muutoksia määrä olisi vuosina 2010–2011 saattanut laskea. Tarkastelun päätteeksi on nostettu jatkokeskustelua varten esiin näkemyksiä ja kysymyksiä siitä, mikä olisi paras tapa ottaa huomioon ja dokumentoida tämänkaltaiset väistämättömät muutokset.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.2.2014