Julkaistu: 26.2.2014
Tiedonkerääjän pitää ottaa huomioon myös käyttäjäkokemus
- Lomaketutkimusten käytettävyyden parantaminen
- Sähköisen lomaketutkimuksen erikoispiirteet
- Helppokäyttöinen lomakekäyttöliittymä
- Kansalaisvelvollisuudesta vastaajakokemukseen
- Lähteet:
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Sähköisen lomaketutkimuksen erikoispiirteet
Kysytäänpä tietoa yrityksiltä, yhteisöiltä, kotitalouksilta tai yksilöiltä, vastaajana on aina ihminen (Godenhjelm 2009). Tämän vuoksi sähköisten lomaketutkimusten käytettävyyteen liittyy tiettyjä asioita, joiden huomiotta jättämisestä voi koitua ongelmia. Näitä erikoispiirteitä voidaan tarkastella edellä mainittujen osatekijöiden avulla.
Käyttäjä vastaanottaa kyselylomakkeen internetselaimen kautta, ja pintapuolisesti tarkastellen se on kuin mikä tahansa verkkosivu. Niin painikkeet, valikot kuin linkitkin toimivat samalla tavalla kuin muilla verkkosivuilla. Sisällöt ja tehtävät ovat kuitenkin yleensä niin normaalista poikkeavia, että vastaaja ei välttämättä ole sellaisia nähnyt muualla. Varsinkin ensimmäisellä kerralla vastaajalla menee aikaa tottua lomakkeen käyttämiseen ja vastaaminen voi olla hidasta, koska harvinaisuuden vuoksi siihen ei voi soveltaa aiemmin opittua.
Lomaketutkimuksiin osallistuminen on melko harvinaista, koska otostutkimuksiin valikoituu satunnainen ja rajattu joukko henkilöitä tai yrityksiä. Suurimmat yritykset voivat joutua säännöllisesti täyttämään Tilastokeskuksen lakisääteisiä yrityskyselyjä, mutta silloinkaan verkkolomakkeen kanssa toimiminen ei ole päivittäistä tai edes viikoittaista. Henkilö- ja kotitalouskyselyissä osallistuminen puolestaan on vielä harvinaisempaa ja yleensä kertaluontoista. Tämän vuoksi on mahdollista, että vastaajalle ei koskaan muodostu selvää mielikuvaa lomakkeen toiminnasta, minkä vuoksi mieleen palauttaminen on vaikeata. Tilannetta voidaan helpottaa sovittamalla verkkolomakkeeseen mahdollisimman paljon muiden käyttöliittymien tuttuja ja hyväksi havaittuja toimintoja.
Lomaketutkimuksissa vastaajalta pyydetään joko faktatietoa, arvioita tai mielipiteitä tutkijan määrittelemässä muodossa. Tilastoviranomaiset pyytävät esimerkiksi yrityksiä jyvittämään liikevaihtonsa jonkin kansainvälisen luokituksen mukaan tai henkilöltä kysytään hänen ammattiaan.
Kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa osapuolet voivat tarkentaa ja korjata sanomaansa. Jos vastaaja ei ymmärrä jotain, hän voi pyytää lisätietoa, ja jos kysyjä on epävarma vastauksestaan, hän voi pyytää vahvistusta. Tällaista kasvokkaiselle haastattelutilanteelle ominaista joustavuutta on vaikea toteuttaa verkkolomakkeissa, jolloin virheitä tulee useammin ja niistä selviäminen on vaikeampaa. Sen vuoksi vastaajat turhautuvat herkästi, jos tehtävä ei ole alun perinkään kiinnostava ja motivoiva. Turhautuminen ja mielenkiinnon katoaminen voi johtaa vastauskatoon – vastaaminen jää kesken ja haluttuja tietoja ei saada.
Lomaketutkimuksissa mittausvirhe on jo aiemmin mainitun Nielsenin hyöty-käsitteen rinnakkaisilmiö. Mittausvirheessä on kyse siitä, kuinka hyvin kysymyksillä on pystytty mittaamaan kuvauksen kohteena olevaa ilmiötä. Mittausvirhettä on tutkittu ja pyritty vähentämään ymmärtämällä vastaamisprosessia ja siihen liittyviä kognitiivisia prosesseja (ks. Tourangeau ym. 2000). Mittausvirhettä syntyy, jos vastaajalla on ongelmia esimerkiksi kysymysten ymmärtämisessä, kysytyn tiedon muistamisessa tai vastauksen antamisessa. Voi siis syntyä tilanne, jossa vastaaja kokee lomakkeen ja sen toiminnot hyviksi, mutta hän ei pysty antamaan vastausta, koska tietoa ei ole saatavilla.