EU:n maaseutuindikaattorien ja kaupunki-indikaattorien tiedonkeruut on yhdistetty

  1. Indikaattorit kattavat useita aihealueita
  2. Maaseutu- ja kaupunki-indikaattoreiden alueluokitukset on linkitetty toisiinsa
  3. Tietojen saatavuudessa ja vertailtavuudessa on puutteita
  4. Indikaattoreita käytetään EU:n aluepolitiikassa
  5. Tavoitteet on osittain saavutettu
  6. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Yrjö Palttila on erikoissuunnittelija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä ja toimii EU:n maaseutu- ja kaupunki-indikaattorien Suomen hankkeiden projektipäällikkönä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2013.

Euroopan komissio ja 28 EU:n jäsenvaltiota sekä EFTA-maat Norja ja Sveitsi tuottavat eurooppalaisia maaseutuindikaattoreita ja kaupunki-indikaattoreita EU:n aluepolitiikan taustatiedoiksi. Vuosina 2014−2015 toteutettavassa tiedonkeruussa kerätään sekä maaseutuindikaattorien että kaupunki-indikaattorien muuttujat samassa hankkeessa. Tiedon vertailtavuudessa ja laadussa on kuitenkin vielä parantamisen varaa.

OECD käynnisti 1990-luvun alkupuolella kansainvälisten maaseutuindikaattorien laatimisen (OECD 1994). NUTS 3 -alueiden1 (Suomessa maakunnat) luokitteluun perustuvat maittaiset tiedot vietiin OECD:n verkkotietokantaan, jota ei kuitenkaan enää ole päivitetty. Vuonna 2003 indikaattorit siirtyivät Euroopan komission vastattaviksi.

EU:n maaseutuindikaattoreita (Rural Development Indicators) on kerätty neuvoston asetuksen (EY) 1698/2005 perusteella. Tietotarpeiden taustalla on maaseudun kehittämisen kolmas toimintalinja, joka koskee elämänlaadun parantamista ja taloudellisen toiminnan monipuolistamista maaseudulla. Komission asetuksen (EY) 1974/2006 liitteessä VIII on listattu kolmannen toimintalinjan indikaattorit. Uudet EU-asetukset ovat työn alla. Suomesta Tilastokeskus on ollut alusta asti mukana kehittämässä komission maaseutuindikaattoreita.

Vuonna 1999 pilottihankkeena (European Commission 2000) käynnistyneen EU:n kaupunki-indikaattorit (Urban Audit Indicators) -hankkeen tavoitteena on kerätä kansainvälisesti vertailukelpoisia tilastotietoja eri aihealueilta ja eri aluetasoilta Euroopan suurista yli 250 000 asukkaan ja keskisuurista 50 000−250 000 asukkaan kaupungeista. Tietoja kerätään hallinnollisista kaupungeista, kaupunkiseuduista ja kaupunkien osa-alueista. Vuonna 2003 EU:n kaupunki-indikaattorit -hankkeen koordinointi siirtyi kansallisten tilastovirastojen vastuulle.

EU:n aluepolitiikan päämääränä on Euroopan taloudellinen ja sosiaalinen koheesio ts. kasvun ja työllisyyden parantaminen. Eurooppa 2020 -kasvustrategia tähtää korkeaan työllisyyteen ja tuottavuuteen sekä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Indikaattorihankkeissa tuotettuja tietoja käytetään muun muassa kolmen vuoden välein julkaistavien ns. koheesioraporttien (Euroopan komissio 2010) lähdeaineistona.

Indikaattorit kattavat useita aihealueita

Euroopan tilastoviraston Eurostatin ja EU:n jäsenvaltioiden kansallisten tilastovirastojen toimesta on aiemmin toteutettu maaseutuindikaattorien tiedonkeruut vuosina 2006 ja 2011. NUTS 3 -alueiden tietoja kerätään nyt kansallisten tilastovirastojen toimesta kolmatta kertaa. EU:n maaseutuindikaattorien aihealueet on lueteltu taulukossa 1. Vuonna 2006 kansalliset tilastovirastot keräsivät noin 170 muuttujan tiedot, jotka ovat vuodesta 2000 alkavia vuosittaisia aikasarjoja.

Taulukko 1. EU:n maaseutuindikaattorien aihealueet

1. Väestörakenne
2. Muuttoliike
3. Luonnollinen väestönmuutos
4. Työmarkkinat
5. Taloudellinen toiminta
6. Turismi
7. Inhimillinen pääoma
8. Maatilat
9. Liikenneyhteydet
10. Palvelujen saavutettavuus
Aihealue Sosiaalinen hyvinvointi on jätetty pois.

EU:n kaupunki-indikaattorien aihealueet on lueteltu taulukossa 2. Vuosina 2012−2013 toteutettavassa viidennessä tiedonkeruussa muuttujia on noin 200. Laaja-alaisissa tiedonkeruissa tietoja on kerätty kolmen vuoden välein. Vuosittain kerättävät avainmuuttujat on otettu mukaan tiedonkeruuseen, jotta tietoja saataisiin aiempaa nopeammin käyttöön. Pääosan indikaattorihankkeiden tiedoista keräävät kansalliset tilastovirastot. Osa tiedoista kerätään keskitetysti Eurostatin toimesta.

Taulukko 2. EU:n kaupunki-indikaattorien aihealueet

1. Väestörakenne
2. Kansalaisuus
3. Asuntokuntarakenne
4. Asuminen
5. Terveys
6. Rikollisuus
7. Työmarkkinat
8. Taloudellinen toiminta
9. Tuloerot ja köyhyys
10. Koulutus
11. Väestön koulutustaso
12. Ilmasto ja maantiede
13. Ilmanlaatu ja melu
14. Vesihuolto
15. Jätehuolto
16. Liikenne
17. Kulttuuri ja vapaa-aika
18. Turismi
Aihealueiden Ilmasto ja maantiede sekä Ilmanlaatu ja melu tiedot Eurostat kerää keskitetysti.
Aihealueet Vaaleihin osallistuminen, Kunnallistalous, Internetin käyttö ja Informaatiosektori on jätetty pois.

Vuosien 2010−2011 aikana EU:n maaseutu- ja kaupunki-indikaattorien tietosisältö tarkistettiin. Sellaisia muuttujia, joista ei ole saatavissa tietoja riittävän kattavasti, tai joiden kansainvälinen vertailtavuus ei ole riittävän hyvä, karsittiin pois (maaseutuindikaattoreista aihealue sosiaalinen hyvinvointi ja kaupunki-indikaattoreista useita aihealueita) (ks. taulukot 1 ja 2). Pyrkimyksenä oli parantaa tietojen laatua, ja vähentää kansallisten tilastovirastojen vastausrasitetta.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 9.12.2013

Jaa