Maahanmuuttajakeskittymiä on muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla

  1. Maahanmuuton motiivit alkavat monipuolistua 1990-luvulla
  2. Maaseutukin alkaa saada muuttovoittoa maahanmuuttajista
  3. Venäläissyntyiset ovat levinneet laajimmalle alueelle
  4. Ruotsi yleisin lähtömaa vain Ahvenanmaalla
  5. Somalialaisia on myös Itä-Suomen harvaanasutuilla alueilla
  6. Maahanmuuttajat ovat sirottuneet ympäri Suomen
  7. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Matti Saari on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2013.

Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä venäläiset on myös levittäytynyt laajimmalle alueelle. Muut merkittävät alueelliset maahanmuuttajakeskittymät muodostuvat Virosta, Ruotsista, Myanmarista (ent. Burma) ja entisen Jugoslavian alueelta tulleista. Toiseksi suurimpien maahanmuuttajakeskittymien lähtömaiden kärjessä ovat edellisten lisäksi Somalia, Turkki, Irak, Kiina, Kongon demokraattinen tasavalta ja Latvia.

Kaupunkialueiden on todettu saavan suurimman osan kansainvälisen muuttoliikkeen muuttovoitosta (Saari 2010). Lisäksi maahanmuuttajien on todettu kasautuvan maan sisällä suurimmille kaupunkialueille, ja maaseudun osuus näyttää jäävän vähäiseksi (Sjöblom-Immala 2011; Saari & Sivula 2012).

Maahanmuuttopolitiikkaa on arvosteltu maaseudun unohtamisesta (Saartenoja 2011). Maahanmuuttajien alueellisen jakautumisen tunteminen auttaa myös maahanmuuttopolitiikan suunnittelussa.

Tarkastelen artikkelissani maahanmuuttajien alueellista sijoittumista lähtömaan mukaan ottamalla huomioon maahanmuuttajaryhmien osuuden kaikista maahanmuuttajista. Monissa tutkimuksissa siirtolaisryhmien on todettu keskittyvän niille alueille, joissa on runsaasti muitakin samaan maahanmuuttajaryhmään kuuluvia (esim. Rauhut & Johansson 2011). Tarkastelu antaa mahdollisuuden pohtia, onko maaseudun muuttohyöty todellisuudessa jäänyt niin vähäiseksi kuin on esitetty.

Maahanmuuton motiivit alkavat monipuolistua 1990-luvulla

Sotien jälkeen maahanmuutto Suomeen oli vähäistä aina 1990-luvun alkuun saakka (kuvio 1). Vuonna 1980 Suomessa asui vakinaisesti 12 850 ulkomaan kansalaista ja 9 150 vieraskielistä. Nykyiseen verrattuna pakolaisuus ja työhön liittyvät syyt olivat harvoin muuttomotiiveina. Esimerkiksi vuonna 1987 kaupunkialueet saivat ulkomaalaistaustaisista muuttovoittoa 1 300 ja maaseutu 200 henkeä. Maahanmuuton suhteelliset väestövaikutukset olivat jo noihin aikoihin havaittavissa: ulkomaalaistaustaisten maahanmuuton voitto oli prosentin luokkaa sekä kaupungeissa että maaseudulla. Samaan aikaan suomalaissyntyinen väestö kasvoi kaupunkialueilla lähes puolet hitaammin.

Kuvio 1. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä maaseudulla ja kaupungeissa vuosina 1983–2012. Promillea

Lähde: Tilastokeskus. Väestötilastot.

Kansainvälistymisen ja globalisaation seurauksena vakinaisesti Suomessa asuvia ulkomaan kansalaisia oli vuoden 1990 alussa jo 21 150. Samana vuonna 87,1 prosenttia maahanmuuttajista asui kaupunkialueilla, ja maahanmuuttajat olivat lähtöisin valtaosaltaan korkean tai hyvin korkean kehitystason maista. Suurin ulkomaalaisten osuus oli pääkaupunkiseudulla, 1,2 prosenttia väestöstä. Pääkaupunkiseudun lähikeskuksissa ja yliopistokaupunkiseuduilla osuus oli 0,5 prosenttia. Muilla alueilla haja-asutettua maaseutua lukuun ottamatta maahanmuuttajien osuus oli 0,3–0,4 ja harvaan asutulla maaseudulla 0,2 prosenttia väestöstä. Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta maahanmuuttajat olivat melko tasaisesti jakautuneet ympäri Suomen.

Vuonna 1991 Suomi koki siihen asti suurimman maahanmuuton ja muuttovoiton somalialaisten ja erityisesti inkeriläisten alkaessa muuttaa Suomeen hajoavasta Neuvostoliitosta. Vuosina 1990–91 Suomeen tulleille yli tuhannelle somalialaiselle ei myönnetty kuin 20 turvapaikkaa. Koska Neuvostoliitto oli luokiteltu pakolaisille turvattomaksi maaksi, ei somaleita kielteisistä turvapaikkapäätöksistä huolimatta voitu palauttaa Neuvostoliittoon. Somalialaisten turvapaikanhakijoiden tulo kuitenkin taittui nopeasti vuoden 1991 jälkeen maahantuloa rajoittavien lakimuutosten johdosta. Myös entisen Jugoslavian kriisi toi 1990-luvun kahden ensimmäisen vuoden jälkeen runsaasti pakolaisia Suomeen. (Leitzinger 2010, 85–99.)

Vuotta 1991 ja aivan vuosikymmenen loppua lukuun ottamatta ulkomaalaistaustaisten muuttovoiton osuus kasvoi samaa tahtia maaseudulla ja kaupunkialueilla.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 9.12.2013

Jaa