Tutkimustieto auttaa parantamaan romanien elinoloja

  1. Terveyserojen sosioekonomiset syyt on tutkittava
  2. Terveys koetaan paremmaksi kuin objektiiviset mittarit kertovat
  3. Romanien eriarvoisen kohtelun juuret ovat syvällä historiassa
  4. Tasa-arvopolitiikka ei ole purrut romanien ongelmiin
  5. Romanipoliittisen ohjelman toteutumisen tueksi tarvitaan tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista
  6. Osallisuutta ja kulttuurisensitiivisyyttä
  7. Romanien hyvinvointia on mahdollista edistää tutkimustulosten avulla
  8. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Romanien hyvinvointia on mahdollista edistää tutkimustulosten avulla

Romanien hyvinvointitutkimushankkeen ja sen esitutkimuksen avulla selvitetään mahdollisuuksia tehdä tutkimus noin tuhannen henkilön otoksella (ks. tietolaatikko). Vuoden 1970 väestölaskennassa tutkittiin myös romanien elinoloja (ks. Niemisen artikkeli tässä numerossa). Tutkimuksen tulokset olivat yksi syy siihen, että laadittiin laki mustalaisväestön asunto-olojen parantamiseksi (713/75). Se velvoitti kuntia järjestämään vuokra-asuntoja romaneille ja määräsi tähän tarkoitukseen varoja valtion budjetista. Laki oli voimassa vuosina 1976–1981 (Tanner 1986).

Romanien terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä ovat sosioekonominen asema sekä syrjintä ja ennakkoluulot. Hyväksi havaittu keino vähemmistön terveyden edistämisessä on rakenteellisen eriarvoisuuden vähentäminen työllisyyttä, koulutusta ja asumistasoa parantamalla. Tutkimustietoa tarvitaan myös valistuksen ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon palveluiden tasa-arvoisuuden lisäämiseen.

 

Romanien hyvinvointitutkimus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valitsee romanien hyvinvointitutkimukseen noin tuhannen hengen otoksen. Tutkittaville tehdään terveystarkastus ja haastattelu, ja niiden avulla pyritään saamaan kansallisen terveys- ja hyvinvointiseurannan kanssa vertailukelpoista tietoa.
Hankkeen esitutkimus tehdään vuoden 2013 aikana, ja siihen kutsutaan noin 30 romania. Esitutkimuksen aikana pyritään luomaan hyvät kontaktit romaniyhteisöön mm. romanijärjestöjen ja romaniasiain hallinnon avulla.
Esitutkimuksen tavoitteena on selvittää myös sitä, miten tutkimuksen otoksesta saadaan romaniväestöä edustava. Vähemmistöjen parissa tehdyt väestötutkimukset kärsivät usein vähäisestä osallistumisesta. Se johtuu muun muassa tutkittavien tavoittamisen vaikeudesta osoitteiden ja puhelinnumeroiden vaihtumisen vuoksi, epäluulosta tutkimuksia kohtaan sekä viranomaispeloista. (Malin & Raisamo 2011.) Lisäksi aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että romanit eivät leimautumisen pelossa halua paljastaa etnistä alkuperäänsä (Sepkowitz 2006).
Varsinainen tutkimus tehdään vuosina 2014–2016, jos hankkeelle saadaan rahoitus. Romaniväestö tulee osallistumaan tutkimuksen tekemiseen alusta saakka. Tutkimuksesta tiedotetaan romanijärjestöjen tilaisuuksissa ja medioissa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 9.12.2013