Tiedonkeruumenetelmä vaikuttaa tutkimustuloksiin

  1. Kuluttajabarometrin tiedonkeruukokeilu
  2. Kuluttajien luottamusindikaattori
  3. Ikäluokan ja koulutuksen yhteys menetelmäeroihin
  4. Vastaustapojen väliset menetelmäerot
  5. Tiedonkeruumenetelmien välisten erojen syyt
  6. Yhdistelmätiedonkeruu tuotti puhelinhaastattelua pessimistisemmät talousnäkemykset
  7. Lähteet:

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Tara Junes on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2013.

Tutkimusten lisääntyvän vastauskadon ja kustannuspaineen vuoksi kehitetään uusia tiedonkeruumenetelmiä, joilla näihin ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja. Tässä artikkelissa esitetään kuluttajabarometrin yhteydessä toteutetun tiedonkeruukokeilun tuloksia. Tiedonkeruun vaihtoehtoina olivat puhelinhaastattelu ja verkossa vastaaminen.

Tiedonkeruun suunnittelussa on tärkeää löytää tutkimuksen tavoitteisiin ja ajankohtaan parhaiten sopiva tiedonkeruumenetelmä. Perinteisiä tiedonkeruumenetelmiä ovat vastaajan itsenäisesti täyttämä kyselylomake (postikysely), puhelinhaastattelu ja käyntihaastattelu. Tutkimusten jatkuvasti lisääntyvä vastauskato edellyttää uusien tiedonkeruumenetelmien kehittämistä, mihin teknologia antaakin mahdollisuuksia. Yksi vaihtoehto on ns. yhdistelmätiedonkeruu (mixed-mode survey), jossa tutkimustieto kerätään useilla menetelmillä. Vaihtoehtoisia tiedonkeruumenetelmiä voivat olla esimerkiksi verkkolomake ja puhelinhaastattelu. Tavoitteena on tarjota vastaajalle parhaiten soveltuva tapa vastata tutkimuskysymyksiin.

Hyvin toimiessaan yhdistelmätiedonkeruu voi pienentää vastauskadosta aiheutuvaa harhaa tai tiedonkeruukustannuksia. Yleensä kustannusten ja otannasta johtumattoman harhan vähentäminen ei kuitenkaan onnistu samanaikaisesti yhdistelmätiedonkeruussa (De Leeuw 2005). Tämän artikkelin pohjana olevassa tiedonkeruukokeilussa havaittiin esimerkiksi, ettei lisävaihtoehtona tarjotulla verkkolomakkeella saatu aktivoitua nuoria vastaajia osallistumaan sen paremmin kuin pelkällä puhelinhaastattelullakaan. Mahdollisilla yhdistelmätiedonkeruun hyödyillä on myös hintansa: voiko kaksi erilaista tiedonkeruumenetelmää yhdistämällä päätyä samoihin tuloksiin kuin yhdellä menetelmällä?

Esittelen tässä artikkelissa kuluttajabarometrin tiedonkeruun yhteydessä toteutettua kokeilua ja siitä saatuja tuloksia. Vertaan eri tiedonkeruumenetelmillä saatuja tuloksia toisiinsa iän ja koulutuksen mukaan. Kuluttajabarometri on tutkimus, jossa tiedustellaan suomalaisten taloudellisia mielialoja, odotuksia ja aikomuksia. Vastaajilta kysytään mm. arvioita omasta taloudesta, Suomen taloudesta ja työttömyydestä sekä kotitalouksien aikomuksia säästää, ottaa lainaa ja käyttää rahaa kestokulutustavaroiden ostamiseen.

Kuluttajabarometrin tiedonkeruukokeilu

Kuluttajabarometrin tiedot kerätään kuukausittain puhelinhaastattelulla noin 1 500:ltä 15–84-vuotiaalta suomalaiselta. Marraskuussa 2012 toteutettiin normaalin kuukausikeruun lisäksi kokeilu, jossa tutkimustiedot kerättiin kahdella eri menetelmällä: internetissä itse täytettävällä verkkolomakkeella ja Tilastokeskuksen puhelinhaastattelijoiden tekemillä puhelinhaastatteluilla.

Tiedonkeruukokeilussa tutkimukseen valituille lähetettiin verkkovastaamiseen tarvittavat tunnukset sisältävä saatekirje, jossa kerrottiin mahdollisuudesta osallistua tutkimukseen myös puhelimitse. Verkkolomake oli avoinna ensimmäisen tiedonkeruuviikon. Sen jälkeen niihin, jotka eivät olleet vastanneet verkkolomakkeeseen, otettiin yhteys puhelimitse ja suostuteltiin osallistumaan haastatteluun. Näin tutkimukseen valituille annettiin mahdollisuus valita kahdesta eri vastaustavasta.

Tiedonkeruukokeilussa saatiin yhteensä 1 307 vastausta, joista 42 prosenttia annettiin verkkolomakkeella. Kokonaisvastausaste lähtöotoksesta oli 56 prosenttia, mikä oli jonkin verran alhaisempi kuin samaan aikaan toteutetussa kuukausitutkimuksen puhelinhaastattelussa (61 %). Samansuuntainen tulos saatiin myös vuonna 2011 toteutetussa kuluttajabarometrin yhdistelmätiedonkeruukokeilussa, tosin tiedonkeruukokeilujen vastausasteet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään (Taskinen 2011).

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 23.9.2013

Jaa