Julkaistu: 3.6.2013

Mökkeilystä vastapainoa arjen asumiselle

  1. Kuntaliitokset ovat muuttaneet suosittujen mökkikuntien järjestystä
  2. Pienikin mökkimatka irrottaa arjesta
  3. Mökkirakentaminen on vähentynyt
  4. Mökkeilijän vakituinenkin asunto on usein pientalo
  5. Vapaa-ajan asukkaasta vakituiseksi asukkaaksi
  6. Vakituisesti asutut vapaa-ajan asuinrakennukset ovat suhteellisen tilavia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Arja Tiihonen on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2013.

Asumisen tiivistyessä ja elämänrytmin kiihtyessä monet kaipaavat luonnon läheisyyteen ja maaseudun rauhaan. Vaikka vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat elintason myötä monipuolistuneet, on mökkeily edelleen suosittu lomanviettotapa. Mökkeily tuo vaihtelua arkielämään. Mökkimatka, mökkiympäristön maisema sekä luonnon tarjoamat virkistys- ja harrastusmahdollisuudet ovat tärkeää vastapainoa arjen asumiselle.

Kaikki eivät voi asua järven tai meren rannalla, mutta vähintään kesämökillä on päästävä veden äärelle. Yli neljä viidesosaa mökeistä sijaitsee rannalla tai rannan läheisyydessä (Nieminen 2009). Suomen noin puolesta miljoonasta kesämökistä runsas puolet on eteläisessä tai läntisessä Suomessa. Kaikkein eniten – noin 48 000 – kesämökkejä on Varsinais-Suomessa. Myös Etelä-Savossa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla on yli 40 000 mökkiä (kuvio 1). Maakunnista juuri Varsinais-Suomessa on eniten merellistä rantaviivaa.

Kuvio 1. Kesämökkien määrä maakunnittain vuonna 2011.

Lähde: Tilastokeskus. Rakennukset ja kesämökit 2011.

Etelä-Savossa puolestaan on eniten järviä suhteessa maapinta-alaan. Lappi on kokonaispinta-alaltaan Suomen suurin maakunta, jossa on eniten rantaviivaa (Saaristoasiain neuvottelukunta 2012). Lapin mökkimääriä kasvattavat myös monet hiihtokeskukset.

Tutkimusten mukaan suosituimmilla rannikko- ja järviseuduilla, erityisesti Keski-Hämeessä, Suur-Saimaalla, Lounais-Savossa, lounaisrannikolla ja Saaristomerellä, rannat on paikoin jo täyteen rakennetut (mm. Pitkänen 2011). Mereen ulottuva rantaviiva on Suomessa varsin pitkä, mikä on tehnyt mahdolliseksi runsaan rantarakentamisen niemille, lahdille ja saariin. Suhteellisen hyvin saavutettavissa olevat, rakentamiseen parhaiten soveltuvat meren rannat on käytännössä jo lähes rakennettu. Jäljelle jääneet vapaat rannat ovat vaikeasti saavutettavissa olevilla saarilla ja vaikeasti rakennettavissa olevilla alueilla. (Laurila ym. 2008.)

Tarkastelen tässä artikkelissa mökkien sijaintia, mökkeilyn yleisyyttä ja mökkien käyttöä vakituiseen asumiseen. Keskityn pääasiassa vain varsinaisesti vapaa-ajan asuinrakennuksiksi rakennettuihin kesämökkeihin. Mökkeillä voi monella muullakin tavalla. Monet ottavat vanhan kotitilansa, vanhempien tai isovanhempien tyhjäksi jääneen asunnon vapaa-ajan käyttöön. Mökkeillä voi myös sukulaisten tai tuttavien mökeillä tai esimerkiksi vuokramökillä. Tällä tavalla laskettuna mökkeilijöiden määrä kasvaa moninkertaiseksi verrattuna vain omalla vapaa-ajanasunnolla aikaansa viettäviin. Pelkästään varsinaisilla kesämökeillä on tutkimusten mukaan noin kaksi miljoonaa käyttäjää, ja tämän lisäksi mökkeilijöihin voidaan laskea mm. vuokramökin käyttäjät sekä tyhjiksi jääneiden asuntojen käyttäjät. (Nieminen 2009; Saaristoasiain neuvottelukunta 2012.)

Kuntaliitokset ovat muuttaneet suosittujen mökkikuntien järjestystä

Vuonna 2011 Suomen suosituin mökkikunta oli Parainen, jossa oli 8 425 kesämökkiä. Kuntaliitokset ovat muuttaneet suosituimpien mökkikuntien järjestystä. Kun Ristiina ja Suomenniemi yhdistyivät Mikkeliin vuoden 2013 alussa, Mikkelin mökkimäärä lisääntyi yli 10 000:een mökkiin. Myös Kuopiossa on enemmän mökkejä kuin Paraisilla, kun vuoden 2013 kuntaliitos Nilsiän kanssa otetaan huomioon. Kuntaliitosten myötä mökkivaltaisimpien kuntien listalle nousevat myös Lohja ja Savonlinna. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Kunnat, joissa oli eniten kesämökkejä 31.12.2011.

Kuntajako 1.1.2013 Kesämökkien määrä 2011
Mikkeli 10195
Kuopio 8684
Parainen 8425
Lohja 8311
Savonlinna 8050
Hämeenlinna 7731
Kouvola 7669
Salo 7116
Kuusamo 6518
Raasepori 6366
Mäntyharju 4738
Kemiönsaari 4618

Lähde: Tilastokeskus. Rakennukset ja kesämökit

Kuntien yhdistymisen seurauksena monien kaupunkien mökkimäärät kuvaavat enemmänkin seudullisen kesäasutuksen määrää kuin itse kaupunkialueen mökkejä. Perinteinen mökkikunta Mäntyharju on kesämökkien lukumäärällä mitattuna yhdennellätoista sijalla. Mäntyharjussa oli noin 4 700 kesämökkiä vuoden 2011 lopussa. (Taulukko 1.) Paraisten, Mäntyharjun ja Kemiönsaaren kuntien elinvoimaisuudelle mökkiläisillä on suhteellisen suuri merkitys, sillä näissä kunnissa on kesämökkejä enemmän kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 3.6.2013

Jaa