Julkaistu: 3.6.2013

Yhteisöpalvelut istuvat suomalaiseen sosiaalisuuteen

  1. Joka toinen suomalainen seuraa yhteisöpalveluja
  2. Toiset toimivat verkkoyhteisöissä, toiset seurailevat muiden toimintaa
  3. Yhteisöpalvelujen maailma mukailee reaalimaailma
  4. Markkinointikanavia ja yhteisöllisyyden synnyttäjiä
  5. Verkkoyhteisöjen merkitys
  6. Yhteisöpalveluilla on laaja kosketuspinta

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Verkkoyhteisöjen merkitys

Yhteisöpalveluista on löydetty niin myönteisiä kuin kielteisiäkin merkityksiä. Monet palveluihin liittyneet tai niiden ulkopuolelle jättäytyneet pitävät tarpeellisena perustella päätöstään. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa selvitettiin muutaman väitteen avulla yhteisöpalvelujen merkityksiä niiden käyttäjien elämässä (taulukko 3).

Taulukko 3. Yhteisöpalvelujen merkityksiä vuonna 2012. Prosenttia.

Väittämä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa tai kieltäytyy vastaamasta Yhteensä
  %-osuus yhteisöpalvelujen seuraajista
Jos en voi käyttää facebookia tai jotain muuta yhteisöpalvelua sosiaalinen elämäni supistuu oleellisesti 4 15 29 51 1 100
Yhteisöpalvelujen käyttö on minulle tapa, josta olen tullut liian riippuvaiseksi 3 10 24 61 2 100
Yhteisöpalvelut ovat minulle hyödyllisiä uusien henkilöstökohtaisten suhteiden solmimisessa 16 32 29 22 2 100
Yhteisöpalvelut ovat hyödyllisiä työhön liittyvien kontaktien solmimisessa 17 36 21 19 7 100
Yhteisöpalvelut ovat hyödyllisiä harrastuksiin liittyvien kontaktien solmimisessa 35 44 9 9 4 100
Yhteisöpalvelut ovat hyödyllisiä järjestö- tai yhteiskunnallisessa toiminnassa 28 46 9 9 8 100
Yhteisöpalveluiden käyttö on minulle verkossa tapahtuvaa rupattelua 25 42 16 15 2 100
Käytän yhteisöpalveluita linkkien, vinkkien tai tiedon jakamiseen 22 35 19 22 1 100
Yhteisöpalveluissa joutuu epäasiallisen kirjoittelun tai kiusaamisen kohteeksi 6 17 23 48 6 100
Yhteisöpalveluiden yksityisyyden suoja on riittävä 18 34 30 10 8 100

Lähde: Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.

Kovin monet yhteisöpalvelujen käyttäjät eivät ole sitä mieltä, että heidän sosiaalinen elämänsä olisi vain verkkososiaalisuuden varassa. Vain neljä prosenttia käyttäjistä oli täysin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: "Jos en voi käyttää Facebookia tai jotain muuta yhteisöpalvelua, sosiaalinen elämäni supistuu oleellisesti." Jokseenkin samaa mieltä oli 15 prosenttia.

Käsitys yhteisöpalvelujen hyödyllisyydestä jakaa käyttäjänsä kahteen yhtä suureen joukkoon. Puolet yhteisöpalvelujen käyttäjistä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että verkkoyhteisöistä on heille hyötyä uusien henkilökohtaisten suhteiden solmimisessa – toinen puoli käyttäjistä puolestaan oli täysin tai jokseenkin eri mieltä.

Yksimielisempiä oltiin siitä, että yhteisöpalveluista on hyötyä työhön ja harrastuksiin liittyvien kontaktien solmimisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Nämä väittämät koskivat yhteisöpalveluja ylipäätään, eivät siis vain vastaajan omaa yhteisöpalvelujen käyttöä.

Verkkoyhteisöjen seuraamisen on esitetty voivan muodostua riippuvaisuutta aiheuttavaksi tavaksi. Yhteisöpalvelujen käyttäjien käsityksen mukaan näin on kuitenkin käynyt vain hyvin harvalle: vain kolme prosenttia oli täysin samaa mieltä riippuvuusväittämän kanssa ja peräti 61 prosenttia täysin eri mieltä.

Suomalaiset eivät ole kovin huolissaan yhteisöpalveluihin laittamiensa kuvien, päivitysten ja henkilötietojen tietoturvasta. Yli puolet palveluiden käyttäjistä oli täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: "Yhteisöpalveluiden yksityisyyden suoja on riittävä". Vain joka kymmenes käyttäjä oli täysin eri mieltä eli heistä tietoturva ei ole riittävä. Kahdeksan prosenttia käyttäjistä ei osannut ottaa kantaa palveluiden tietoturvaan.

Yhteisöpalveluista voi olla muunkinlaista harmia kuin omien tietojen joutuminen tietoturvaongelmien vuoksi vääriin käsiin; yhteisöpalveluissa voi joutua epäasiallisen kirjoittelun tai kiusaamisen kohteeksi. Tämänsisältöisen väittämän kanssa oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä 23 prosenttia palveluiden käyttäjistä. Toisaalta lähes puolet oli täysin eri mieltä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 3.6.2013