Julkaistu: 3.6.2013

Yhteisöpalvelut istuvat suomalaiseen sosiaalisuuteen

  1. Joka toinen suomalainen seuraa yhteisöpalveluja
  2. Toiset toimivat verkkoyhteisöissä, toiset seurailevat muiden toimintaa
  3. Yhteisöpalvelujen maailma mukailee reaalimaailma
  4. Markkinointikanavia ja yhteisöllisyyden synnyttäjiä
  5. Verkkoyhteisöjen merkitys
  6. Yhteisöpalveluilla on laaja kosketuspinta

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Markkinointikanavia ja yhteisöllisyyden synnyttäjiä

Yhteisöpalvelut ovat hyvä markkinointikanava, sillä yli neljännes palvelujen käyttäjistä seuraa niissä yritysten brändejä, tuotteita ja palveluita. Verkkoyhteisöissä ihmiset eivät ole vain mainonnan passiivinen kohde, vaan he osallistuvat itse markkinointiin omilla statuspäivityksillään. Tällaista vertaismarkkinointia on vaikea toteuttaa muualla samalla tavoin kuin verkkoyhteisöissä.

Internetistä on muotoutunut uudenlaisen kollektiivisen toiminnan väline. Verkossa syntyy ilmiöitä, tempauksia ja kampanjoita mitä erilaisimmista asioista. Verkkoyhteisöt toimivat myös uuden osallistumisen näyttämöinä: noin viidesosa yhteisöpalvelujen jäsenistä ajattelee osallistuvansa niissä syntyviin tempauksiin. Naiset osallistuvat verkon esiin nostamiin ilmiöihin useammin kuin miehet.

Yhteisöpalveluja ei ole saatu kytkettyä perinteiseen osallistumiseen, vaikka puolueet ja poliitikot ovat pyrkineet ottamaan ne käyttöön kampanjoissaan. Vain 10 prosentilla käyttäjistä yhteisöpalvelut liittyvät yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja politiikkaan.

Hieman yllättäen eri-ikäiset seuraavat verkkoyhteisöjä lähes samanlaisista syistä. Erona on se, että nuoret osallistuvat verkon tempauksiin ja kampanjoihin hieman enemmän kuin vanhemmat. Lisäksi nuoret ja nuoret aikuiset ovat yhteisöpalveluissa innokkaampia fanittajia kuin vanhemmat. Sen sijaan yhteiskunnallisiin asioihin tai politiikkaan liittyvät asiat ovat yhtä harvinaisia kiinnostuksen kohteita kaiken ikäisten verkkoyhteisöjen seuraajien joukossa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 3.6.2013