Julkaistu: 3.6.2013

Yhteisöpalvelut istuvat suomalaiseen sosiaalisuuteen

  1. Joka toinen suomalainen seuraa yhteisöpalveluja
  2. Toiset toimivat verkkoyhteisöissä, toiset seurailevat muiden toimintaa
  3. Yhteisöpalvelujen maailma mukailee reaalimaailma
  4. Markkinointikanavia ja yhteisöllisyyden synnyttäjiä
  5. Verkkoyhteisöjen merkitys
  6. Yhteisöpalveluilla on laaja kosketuspinta

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Rauli Kohvakka on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2013.

Internetin yhteisöpalvelut ovat Suomessa hyvin suosittuja etenkin nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Verkkoyhteisöt liittyvät selvästi yleisemmin ystävyyteen ja sukulaisuuteen kuin työhön tai muihin elämänalueisiin. Sosiaalisen elämän ei kuitenkaan koeta olevan yhteisöpalvelujen varassa.

INTERNETIN yhteisöpalveluista tuli Suomessa nopeasti hyvin suosittuja. Jo puolet suomalaisista on mukana vähintään yhdessä palvelussa. Suosituin yhteisöpalvelu on Facebook. Verkkoyhteisöjä myös seurataan ja niihin osallistutaan ahkerasti.

Yhteisöpalvelujen suosion nopea kasvu ei perustunut vain nerokkaaseen markkinointiin. Yhteisöpalveluiden runsas käyttö Suomessa kertoo siitä, että ne sopivat erityisen hyvin suomalaiseen sosiaalisuuteen.

Kuvaan artikkelissani suomalaisten tapaa käyttää yhteisöpalveluja. Artikkelissa tarkastellaan yhteisöpalvelujen käytön yleisyyttä, useutta, osallistumisen aktiivisuutta ja verkkoyhteisöjen merkitystä suomalaisten sosiaalisuudessa.

Artikkeli perustuu vuonna 2012 tehtyyn väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevaan tutkimukseen, joka kuvaa monipuolisesti suomalaisten internetin käyttötapoja. Vuoden 2012 tutkimuksessa oli laaja kysymyskokonaisuus yhteisöpalveluista.

Joka toinen suomalainen seuraa yhteisöpalveluja

Jo joka toinen suomalainen on liittynyt vähintään yhteen internetin yhteisöpalveluun (kuvio 1). Selvästi suosituin palvelu on Facebook, jossa ovat mukana lähes kaikki yhteisöpalveluihin ylipäätään liittyneet. Yhteisöpalvelujen markkinointi on ollut tehokasta. Palveluihin liittyneet kutsuvat kilvan uusia jäseniä, jotka taas vuorostaan kutsuvat uusia jäseniä. Kutsusta ei ole sopivaa kieltäytyä. Jos kieltäytyy, on pakko keksiä hyvä syy.

Kuvio 1. Yhteisöpalvelujen seuraaminen iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2012. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.

Vuoden 2012 tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksen mukaan peräti 49 prosenttia 16–74-vuotiaista seurasi jotain yhteisöpalvelua. Vain erittäin harva palveluihin liittynyt oli menettänyt kiinnostuksensa ja lopettanut niissä käymisen. Lisäksi 69 prosenttia verkkoyhteisöihin kuuluvista seurasi niitä joka päivä; osuus vastaa kolmannesta koko 16–74-vuotiaasta väestöstä. Verkkososiaalisuudesta on siis tullut luontevasti arjen osa.

Yhteisöpalvelut kuuluvat ennen kaikkea nuorten ja nuorten aikuisten elämään. Vuonna 2012 peräti 86 prosenttia 16–24-vuotiaista seurasi yhteisöpalveluita, 25–34-vuotiaiden joukossa osuus oli 80 prosenttia, mutta 55–64-vuotiaiden keskuudessa enää 22 prosenttia. Nuoret myös käyvät hyvin ahkerasti verkkoyhteisöissä: 72 prosenttia 16–24-vuotiaista seurasi verkkoyhteisöjään joka päivä, ja 25–34-vuotiaidenkin joukossa päivittäisiä seuraajia oli 62 prosenttia. (Kuvio 2.)

Naiset ovat jonkin verran kiinnostuneempia yhteisöpalveluista kuin miehet. Naisista yhteisöpalveluja seurasi 53 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia. Eräissä ikäryhmissä kuten 35–44-vuotiaissa sukupuolten välinen ero oli tätäkin suurempi. (Kuvio 1.)

Kuvio 2. Yhteisöpalvelujen seuraamisen useus iän mukaan vuonna 2012. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2012.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 3.6.2013

Jaa