Julkaistu: 20.3.2013

Tulokäsitteen muutoksen vaikutukset väestöryhmittäisiin pienituloisuusasteisiin

  1. Muutokset koko väestön tasolla pieniä
  2. Pienituloisuusasteet muuttuvat sekä iäkkäillä että nuorilla
  3. Koko väestön tulojen muutos muuttaa yksinhuoltajien pienituloisuusasteita
  4. Tulokäsitteen muutos vaikuttaa lähes kaikkiin sosioekonomisiin ryhmiin

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Vuonna 2013 julkaistavissa, tilastovuotta 2011 koskevissa tulonjakotilaston julkaisuissa on vaihdettu käytettävä tulokäsite. Muutoksen myötä omistusasumisesta saatavaa laskennallista etuutta ja myyntivoittoja ei enää oteta tuloina huomioon. Käsitteen muutoksella on vaikutuksia väestöryhmittäisen pienituloisuuden kuvautumiseen erityisesti iäkkäissä ja nuorissa ryhmissä.

Tilastovuodesta 2011 alkaen tulonjakotilaston julkaisuissa siirrytään käyttämään keskeisimpänä tulokäsitteenä kotitalouksien käytettävissä olevia rahatuloja. Tätä ennen julkaisujen pääkäsite on ollut kotitalouksien käytettävissä olevat tulot. Keskeinen ero tulokäsitteiden välillä on se, että asuntotulot sekä veronalaiset luovutusvoitot (eli myyntivoitot) eivät kuulu enää julkaisuissa käytettävän tulokäsitteen piiriin. Tulokäsitteen muutosta on selvitetty 30.1.2013 julkaistun pienituloisuuden ennakkotietojen julkaisemisen yhteydessä sekä julkaisujen laatuselosteissa. 1.

Tulokäsitteen muutoksen taustalla on tarve yhtenäistää julkaistavia tietoja Euroopan Unionin tilastoviraston Eurostatin EU-SILC-tutkimuksesta julkaisemien tietojen kanssa. Yhtenäistäminen on tarpeen, koska tulonjakoa, pienituloisuutta ja muuta syrjäytymisuhkaa seurataan tarkasti sekä komissiossa että kansallisella tasolla niin Eurostatin julkaisemien tilastojen kuin Tilastokeskuksen tilastojen avulla. Suomen EU-SILC-tiedot laaditaan tulonjakotilaston aineistosta.

Tässä artikkelissa kuvataan, mitä vaikutuksia tulokäsitteen muutoksella on pienituloisuudesta saatavaan kuvaan, erityisesti pienituloisuuden väestöryhmittäisiin eroihin. 2.

Muutokset koko väestön tasolla pieniä

Tulokäsitteen vaihdos voi vaikuttaa kahdella tavalla väestöryhmien pienituloisuusasteisiin. Ensinnäkin tulokäsitteen muutos vaikuttaa suoraan kotitalouksien tulojen tilastointiin. Kun laskennallista asuntotuloa ei pidetä tulona, tilastoidut tulot ovat tietenkin pienempiä. Tilastoidut tulot voivat olla kuitenkin myös suurempia, kun tuloista ei vähennetä negatiivista asuntotuloa, joka syntyisi asuntolainan korkojen ylittäessä asunnosta koituvan laskennallisen hyödyn.

Toiseksi asuntotulon poistaminen muuttaa koko väestön tilastoituja tulosuhteita, liikuttaa keskituloa ja siitä laskettavaa pienituloisuusrajaa, ja vaikuttaa tätä kautta myös sellaisiin talouksiin, joiden omat tulot eivät muutu tulokäsitteen vaihduttua, esimerkiksi vuokra-asunnoissa asuviin. Vaikka kotitalouden omat tulot eivät muutu, muiden talouksien tulot muuttuvat, jolloin talouksien järjestys tulojakaumalla vaihtuu.

Mediaanitulot ja sen mukana pienituloisuusraja siis on alempana rahatulokäsitteen perusteella kuin käytettävissä olevan tulon (ml. asuntotulo) käsitteellä mitattuna (kuvio 1). Asuntokannan rakennemuutosten ja arvonnousun myötä laskennallisen asuntotulon merkitys on vuosien mittaan kasvanut.

Kuvio 1. Pienituloisuusrajan muutos eri tulokäsitteillä vuosina 1966–2011

Pienituloisuusaste ja pienituloisten lukumäärä eivät muutu merkittävästi koko väestön tasolla tulokäsitteen muutoksen takia. Vuoden 2011 pienituloisuusaste on käytettävissä olevilla rahatuloilla mitattuna 13,2 prosenttia ja käytettävissä olevilla tuloilla asuntotulo mukaan lukien 13,4 prosenttia, ja henkilömäärä pysyy kummallakin käsitteellä noin 700 000:ssa.

Tulokäsitteen muutoksen takia osa aiemmin pienituloisiksi määrittyneistä henkilöistä poistuu pienituloisuudesta ja osa pienituloisuusrajan yläpuolella olleista määrittyy uudella tulokäsitteellä pienituloisiksi. Valtaosin pienituloisten joukko pysyy kuitenkin samana (taulukko 1). Myös pienituloisuusasteen kehitys pitkällä aikavälillä on samansuuntainen kummallakin käsitteellä.

Taulukko 1. Henkilöiden siirtymät pienituloisuuteen ja sieltä pois tulokäsitteen muutoksen myötä vuonna 2011.

Käytettävissä olevat tulot (vanha käsite)
Pienituloisuusrajan
yläpuolella alapuolella
Käytettävissä olevat rahatulot (uusi käsite) Pienituloisuusrajan yläpuolella 4 466 000
Ei pienituloinen kummallakaan käsitteellä
150 000
Pienituloinen vanhalla, mutta ei uudella käsitteellä
alapuolella 143 000
Pienituloinen uudella, mutta ei vanhalla käsitteellä
561 000
Pienituloinen molemmilla käsitteillä

Pienituloisuusasteiden erisuuntaiset vuosimuutokset selittyvät asuntojen hintojen ja vuokratason kehityksellä, joka on vaikuttanut laskennallisen asuntoetuuden kautta tulokehitykseen käytettävissä olevan tulon käsitteessä. Sen sijaan myyntivoittojen poistamisen vaikutus pienituloisuusasteeseen on vähäinen. Tulokäsitteen muutoksella on tuntuvin vaikutus juuri asunnon omistajien ja vuokraajien välisiin pienituloisuuseroihin: ero kaventuu. Omistusasujien pienituloisuusaste nousee tilastoitujen tulojen jäädessä pienemmiksi ja vuokra-asukkaiden pienituloisuusaste laskee pienituloisuusrajan noustessa.

Kuvio 2. Tulokäsitteen muutoksen vaikutus pienituloisuusasteisiin asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 1995–2011

Tulokäsitteen muutoksen aiheuttamat väestöryhmittäisten pienituloisuusasteiden muutokset ovat seurausta väestöryhmien asumisen rakenteista. Asunnon omistaminen yleistyy iän myötä, on joissakin elinvaiheissa yleisempää ja on myös sosioekonomisen aseman mukaan tarkastellen erilaistunutta. Koko väestön tasolla vaikutukset kumoavat toisiaan.

Taulukko 2. Koko väestön pienituloisuusaste ja pienituloisten lukumäärä vuosina 1995–2011

Käytettävissä oleva rahatulo (uusi) Käytettävissä oleva tulo (vanha)
Pienituloisten lukumäärä Pienituloisuusaste Pienituloisten lukumäärä Pienituloisuusaste
1995 386 000 7,6 362 000 7,2
1996 435 000 8,6 431 000 8,5
1997 433 000 8,5 420 000 8,3
1998 496 000 9,7 501 000 9,8
1999 494 000 9,7 520 000 10,2
2000 534 000 10,5 576 000 11,3
2001 596 000 11,6 576 000 11,2
2002 582 000 11,3 587 000 11,4
2003 573 000 11,1 591 000 11,5
2004 612 000 11,9 629 000 12,2
2005 656 000 12,7 661 000 12,8
2006 679 000 13,1 652 000 12,5
2007 721 000 13,8 707 000 13,5
2008 728 000 13,9 696 000 13,3
2009 697 000 13,2 690 000 13,1
2010 728 000 13,7 716 000 13,5
2011 704 000 13,2 711 000 13,4

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 20.3.2013

Jaa