Julkaistu: 3.6.2013

Eurooppalaisten kuluttajien luottamusta on koeteltu viime vuosina

  1. EU-maiden välillä suuria eroja talousluottamuksessa − Suomi ykkösenä
  2. Eurokriisi romahdutti talousluottamuksen useimmissa EU-maissa
  3. Poikkeamatarkastelu auttaa maiden välisessä vertailussa
  4. Eurokriisi vaikuttanut eniten mielipiteisiin yleisestä taloudesta
  5. Pohjoinen erottuu etelästä ja idästä − työttömyyden pelko yhdistää

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Pertti Kangassalo on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2013.

Eurokriisi on heikentänyt kuluttajien luottamusta talouteen kaikissa EU-maissa. Maiden oma taloustilanne on kuitenkin vaikuttanut luottamuspulan syvyyteen. Yhteistä on huoli työttömyyden lisääntymisestä. Viime aikoina kuluttajien luottamus on alkanut vähitellen kohentua.

EU-MAISSA asuvien kuluttajien luottamus talouteen on vaihdellut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuviosta 1 voidaan havaita vuosituhannen alun optimismi, jolloin EU-kuluttajien luottamusindikaattori oli vielä hieman plussalla − kaikkien aikojen ennätystasollaan. IT-kuplan puhkeaminen ja taantuma vuosina 2001−2002 aiheuttivat sen, että luottamusindikaattorin arvo laski negatiiviseksi. Tätä seurasi pitkä varovaisuuden aika ja lopulta kesän 2007 optimismi.

Talvella 2007−2008 alkoi kuluttajien usko talouteen heikentyä ruuan ja öljyn hinnan nousun ja Yhdysvaltojen rahoituskriisin vaikutuksesta. Edessä oli koko maailmantaloutta horjuttanut finanssikriisi ja taantuma. Vuoden 2009 alkupuoliskolla luottamus oli alhaisimmillaan ja luottamusindikaattorin arvo oli alle -30. Tämä jäi kuitenkin tilapäiseksi, sillä vaikka reaalitalous ei vielä antanut mitään selviä merkkejä toipumisestaan, palautui kuluttajien luottamus talouteen nopeasti − tosin vain keskimääräiselle pitkän ajan noin -10 tasolle.

Seuraavan kerran luottamus romahti, kun Kreikan, Irlannin ja Portugalin, myöhemmin myös Italian ja Espanjan, talousongelmat tulivat koko EU:n huoleksi. Tämä euroalueen velkakriisi eli eurokriisi ei ole kuitenkaan heikentänyt kuluttajien luottamusta yhtä paljon kuin aiempi finanssikriisi: EU:n keskimääräinen luottamusindikaattori on laskenut 10−15 yksikköä viimeisen parin vuoden aikana. Tammi- kuussa 2013 indikaattori sai arvon -21,9 (euroalueella -23,9). Viime kuukausina on jo ollut viitteitä talousluottamuksen paranemisesta.

Kuviosta 1 havaitaan, että euroalueen talousluottamus myötäilee yleensä koko EU:n näkemyksiä. Euroalueen luottamus tosin on ajoittain jonkin verran vähäisempää kuin koko EU:n alueella, mikä ainakin osittain kuvastaa nimenomaan eurovaluuttaan liittyviä kurssi- ja velkaongelmia.

Kuvio 1. Kuluttajien luottamusindikaattori EU:ssa ja euroalueella 1/2000–1/20131)

1) Kausitasoitetut sarjat.

Lähde: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results

EU-maiden välillä suuria eroja talousluottamuksessa − Suomi ykkösenä

Maiden välillä voidaan havaita luottamuksen suhteen merkittäviä eroja. Kuvioon 2 on valittu Suomen tärkeimmät kauppakumppanimaat EU:ssa ja joitakin eteläisen Euroopan kriisimaita. Koko EU:n keskimääräinen luottamusindikaattori lasketaan keskiarvona maiden indikaattoreista siten, että kunkin maan painona käytetään maan yksityisen kulutuksen arvoa. Näin EU:n väestö- ja talousmahtien kuten Saksan kuluttajien taloususko tai sen puute vaikuttaa merkittävästi koko EU:n kuluttajaluottamukseen.

Kuviosta 2 ilmenee myös, että tarkasteltavana ajanjaksona Pohjoismaat Suomi ja Ruotsi ovat olleet talouskehityksen suhteen selvästi luottavaisempia kuin esimerkiksi niiden tärkeät kauppakumppanit Saksa ja Britannia. Saksassakin kuluttajien luottamus talouteen oli kuitenkin poikkeuksellisen vankkaa vuosina 2010−2011 eikä kovin heikkoa myöhemminkään, mille antoi − Pohjoismaiden tapaan − pohjaa maan suotuisa talouskehitys.

Kuvio 2. Kuluttajien luottamusindikaattori joissakin EU-maissa 1/2000–1/20131)

1) Kausitasoitetut sarjat.

Lähde: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results

Etenkin Pohjoismaiden kansalaisille vakaa taloususko on yhteinen piirre (EU:n ulkopuolisissa Norjassa ja Islannissa ei asiaa toistaiseksi mitata). Tämä on ollut yleissääntö ainakin 1990-luvun alun lamavuosien jälkeen. Etelä- Euroopan maissa ja Ranskassa talouskehityksestä ajatellaan pessimistisemmin, samoin monissa Itä-Euroopan uusissa jäsenmaissa. Vain neljän EU-maan, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Alankomaiden, kuluttajien luottamusindikaattorin pitkän ajan keskiarvo (1995−2013) on plusmerkkinen − näistä Suomi on ykkösenä lukemalla 13,7. Toisessa ääripäässä kärkisijaa pitää Kreikka (-38,4). Samat maat olivat ääripäissä myös tammikuun 2013 tuloksissa (taulukko 1): Suomi +5,3 ja Kreikka -71,9.

Taulukko 1. Kuluttajien odotukset taloudesta EU-maissa tammikuussa 2013, saldolukuja1)

EU-maa Oma talous Yleinen talous Yleinen työttömyys Säästämis-mahdollisuudet Kuluttajien luottamusindikaattori
Suomi (€) 3,4 -5,2 -26,2 49,2 5,3
Tanska 7,3 3,7 -18,3 21,9 3,7
Ruotsi (€) 12,5 -8,0 -35,8 45,9 3,7
Viro (€) -4,5 4,2 2,9 -28,4 -6,4
Itävalta (€) -5,9 -10,8 -26,9 14,6 -7,2
Saksa (€) 2,6 -17,4 -21,5 6,1 -7,6
Latvia 5,5 5,1 -6,2 -37,6 -8,3
Luxemburg (€) -8,6 -31,6 -47,2 39,2 -12,0
Liettua -2,4 3,5 -16,7 -39,1 -13,7
Britannia -6,1 -21,0 -28,9 -8,6 -16,2
Irlanti (€) -21,4 -21,1 -15,0 -7,9 -16,3
Malta (€) -14,5 -8,6 -9,8 -51,2 -21,1
Alankomaat (€) -13,7 -37,5 -65,1 29,6 -21,7
EU-27 -10,1 -26,3 -39,6 -11,6 -21,9
Belgia (€) -2,5 -19,6 -60,5 -7,5 -22,5
Euroalue -11,7 -28,9 -42,7 -12,4 -23,9
Ranska (€) -14,8 -39,2 -51,9 -6,3 -28,0
Tšekki -21,2 -38,1 -44,8 -14,7 -29,7
Slovenia (€) -21,3 -33,5 -45,4 -25,2 -31,3
Puola -15,5 -27,6 -46,0 -37,5 -31,7
Romania -10,2 -20,6 -37,3 -59,9 -32,0
Espanja (€) -17,8 -28,8 -44,7 -38,8 -32,5
Slovakia (€) -19,2 -41,8 -53,9 -31,0 -36,5
Italia (€) -19,0 -30,9 -53,7 -45,1 -37,2
Bulgaria -26,7 -29,5 -46,1 -61,9 -41,0
Unkari -29,3 -29,7 -40,7 -68,7 -42,1
Kypros -35,3 -54,8 -68,4 -56,6 -53,8
Portugali (€) -37,7 -63,9 -72,6 -51,9 -56,5
Kreikka (€) -65,7 -67,8 -77,1 -77,2 -71,9

1) (€) = euroalueeseen kuuluva maa.

Lähde: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results, January 2013.

Kansalliset erityispiirteet ja vastaamistapojen erot vaikuttavat paljolti siihen, millä tasolla kuluttajaluottamus on niin nousu- kuin taantumavaiheessakin. Esimerkiksi Kreikassa ja Portugalissa kuluttajien luottamusindikaattori on kautta aikojen ollut miinuksella: valtaosa väestöstä on näissä maissa aina epäluuloinen talouskehityksen suhteen.

On kuitenkin huomattava, että myös alhaisen kuluttajaluottamuksen maissa esiintyy ajankohdasta toiseen suuria vaihteluja luottamusindikaattorin saamissa arvoissa. Tämä näkyy esimerkiksi kuvioon 2 valittujen Kreikan ja Espanjan kohdalla. Lisäksi mielialoissa vuosien aikana tapahtuneet muutokset ovat olleet eri EU-maissa pääosin melko yhtäaikaisia ja samansuuntaisia.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 3.6.2013

Jaa