Julkaistu: 7.6.2013

Tuloerojen muutos Euroopassa

  1. Talouskriisin tulonjakovaikutukset ilmenevät pitkällä aikavälillä
  2. Toisaalla tuloerot kasvoivat...
  3. ...toisaalla tuloerot kaventuivat
  4. Islanti erottuu muista Pohjoismaista
  5. Kriisimaissa vaihtelevaa kehitystä
  6. Saksassa tuloerojen kasvu tasaantunut
  7. Kriisimaiden tuloerot kasvavat tulevaisuudessa?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kriisimaiden tuloerot kasvavat tulevaisuudessa?

Kriisimaissa kotitalouksien väliset tuloerot olivat jo ennen talouskriisin alkua verraten suuret, ja sosiaalimenot suojasivat kotitalouksia tuotannon vähenemiseltä Pohjoismaita vähemmän. Kriisin luonne oli kriisimaissa myös toisenlainen kuin esimerkiksi Suomessa ja Saksassa, jossa sen ensimmäinen vaihe oli lähinnä vientikysynnän häiriö, ja joissa työaikojen sopeutukset (lomautukset, lyhennetty työaika) heikensivät aluksi vaikutusten välittymistä kotitaloussektorille. Julkisten talouksien velkakriisin seurauksena mailla on aiempaa pienemmät mahdollisuudet talouden elvyttämiseen ja suurempi tarve sosiaalimenojen leikkauksiin ja veronkorotuksiin. Muun muassa näiden tekijöiden vuoksi myös suhteellisten tuloerojen voi kriisimaissa olettaa jatkossa pysyvän suurina tai kasvavan, vaikka absoluuttisen elintason aleneminen pysähtyisi.

Tuloeroista on nykyään runsaasti tietoa kansainvälisissä tietopankeissa, ja niitä on tässä artikkelissa hyödynnetty. Ongelmana on tietojen ajantasaisuus, vertailukelpoisuus, tunnus- lukujen soveltuvuus ja tulkinta. Analyyttinen tarkastelu edellyttäisi mikroaineistoon perustuvaa tarkastelua useamman vuoden ajalta.

Lähteet:

Atkinson, Anthony B. & Marlier, Eric & Montaigne, Fabienne & Reinstadler, Anne 2010. Income Poverty and Income Inequality. Teoksessa: Anthony B. Atkinson & Eric Marlier (toim.) Income and Living Conditions in Europe. Eurostat Statistical Books.

Biewen, Martin & Juhasz, Andos 2012. Under- standing Rising Income Inequality in Germany 1999/2000−2005/2006. Review of Income and Wealth, Series 58, Number 4, December 2012.

Eurostat 2013. Analysis of EU-27 household final consumption expenditure — Baltic countries and Greece still suffering most from the economic and financial crisis. Eurostat Statistics in Focus 2/2013.

Grabka, Markus M. & Goebel, Jan & Schupp, Jürgen 2012. Has Income Inequality Spiked in Germany? DIW Economic Bulletin 12:2012.

Vanhala, Juuso 2012. Euroalueen työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ja kriisi. Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2012.

 _______

1 Tulonsiirtojärjestelmän automaattiset vakauttajat tasaavat suhdannevaihteluiden vaikutuksia kotitalouksien tuloihin. Tällaiset etuudet eivät ole harkinnanvaraisia, mutta ne voivat olla kestoltaan rajattuja (esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyysturva Suomessa).

2 Kansainvälisen käytännön mukaan myyntivoittoja ei ole luettu kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Pohjoismaiden kansallisissa tilastoissa kyetään mittaamaan tuloeroja myös siten, että omaisuuden myyntivoitot ovat ainakin veronalaiselta osuudeltaan mukana. Myyntivoitoilla on merkittävä vaikutus tuloeroihin ja ne voimistavat suhdannevaihteluja.

3Jos yksi kotitalous saisi kaikki tulot, Gini-kerroin saisi arvon 100. Jos kaikilla olisi samat tulot, Gini-kerroin saisi arvon 0. Jos kaikkien tulot muuttuvat prosentuaalisesti saman verran, Gini-kerroin ei muutu.

4 Ranska, Bulgaria ja Romania eivät ole mukana kuviossa, koska aikasarja ei ole vertailukelpoinen.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 7.6.2013