Nuorten elinoloja ei voi kuvata pelkän työttömyysasteen avulla

  1. Työttömyysasteen pohjalta tehdään usein liian yksioikoisia päätelmiä
  2. Suomessa talouskriisistä toipuminen on jo alkanut
  3. Yli puolet Suomen nuorista työttömistä on opiskelijoita
  4. Suomessa nuorten piilotyöttömyys on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin
  5. Suomessa on vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä
  6. Työttömyysaste ei kuvaa nuorten syrjäytymistä
  7. Missä nuorisotyöttömyys on vakavinta?
  8. Tähän mennessä suomalaiset nuoret ovat selvinneet kriisistä melko vähällä

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Tähän mennessä suomalaiset nuoret ovat selvinneet kriisistä melko vähällä

Talouskriisin jälkeen NEET-aste on Suomessa alkanut alentua nopeammin kuin muualla Euroopassa keskimäärin. Työssä olemattomien nuorten koulutuksessa tai kurssilla olon osuus on jatkanut Euroopassa kasvuaan, kun taas Suomessa näiden nuorten osuus on laskenut vuoden 2009 kriisin jälkeen samalle tasolle kuin vuonna 2007. Heistä niiden osuus, jotka omasta mielestään ovat työttömiä, ei ole laskenut aivan yhtä nopeasti, mutta on jo hieman pienempi kuin vuonna 2009. (Kuvio 11.)

Kuvio 11. 15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta (työttömyysaste), ilman työtä, koulutusta tai kurssitusta olevien osuus ikäluokasta (NEET-aste) sekä itsensä työttömäksi määrittelevien NEET-nuorten osuus ikäluokasta EU-maissa ja Suomessa vuosina 2007–2011. Vuosikeskiarvo.*

* Varusmiespalveluksessa olevat eivät ole mukana.

Lähde: Eurostat 2012.

 

Työttömyysasteen tulkinnassa yhteiskunnallisten erojen merkitys on metodologisia eroja suurempi

Työvoimatutkimus on otospohjainen haastattelututkimus, jota varten tehdään vuosittain noin 109 000 haastattelua. Nuoria on surveytutkimuksissa yleensä vaikeampi tavoittaa kuin aikuisia.

Kadon aiheuttamaa vääristymää korjataan jälkikäteen painottamalla niiden ryhmien vastauksia, joissa kato on suuri. On kuitenkin mahdollista, että pienten erikoisryhmien kuten esimerkiksi ns. NEET-nuorten (Not in Employment, Education or Training) osalta kadon aiheuttamaa vääristymää ei kokonaan saada korjattua tilastollisilla menetelmillä.

NEET-nuoret eivät määritelmän mukaan ole työssä tai tutkintoon johtavassa koulutuksessa, eivätkä myöskään kurssimuotoisessa koulutuksessa (training). Maiden välillä näyttää kuitenkin olevan eroja siinä, otetaanko kurssikoulutukseen mukaan lähinnä työelämään liittyvät kurssit vai myös vapaa-ajan harrastuskurssit. Esimerkiksi Espanjassa, Tanskassa ja Ruotsissa NEET-aste nousisi 2–4 prosenttiyksikköä, jos kurssikoulutuksessa olleita ei poistettaisi NEET-ryhmästä. Suomessa vaikutus on paljon pienempi, sillä meillä kurssilaisia on varsin vähän, ja todennäköisesti kurssien joukossa ei ole kovin paljon harrastuskursseja.

Ruotsin tilastovirasto (SCB 2009) ja Statskontoret (2010) ovat tehneet selvityksiä nuorten työttömyyslukujen vertailukelpoisuudesta. Metodologisista eroista suurin merkitys näyttää olevan kohdejoukon määrittelyllä. Islannissa, Espanjassa, Isossa-Britanniassa ja Italiassa nuorisotyöttömyysluvuista puuttuvat 15-vuotiaat.

Kaiken kaikkiaan metodologisten erojen vaikutukset nuorten työttömyysasteeseen näyttävät useimmissa tapauksissa olevan vain alle prosenttiyksikön suuruisia. Tilastointitavoista riippumattomat yhteiskunnalliset koulujärjestelmän tai opiskelijoiden työssäkäynnin erot sen sijaan vaikuttavat siihen, minkälaisessa asemassa keskimääräinen työtön nuori eri maissa on. Tämän takia nuorten työttömyyslukuja vertailtaessa olisi rinnalla hyvä pitää täydentäviä indikaattoreita, kuten itsensä työttömäksi määrittelevien NEET-nuorten osuus.

 

Lähteet:

ETK 2011. Tilasto Suomen eläkkeensaajista. http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712
_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisu
t/tilastojulkaisut/tilastovuosikirjat/tilasto_suomen_elakkeensaajista_2011_7.pdf.

Eurostat 2012. Labour Force Survey. Mikroaineisto.

Eurostat 2013. Tietokantataulukot. Unemployment rate, annual average, by sex and age groups (%) [une_rt_a]. Supplementary indicators to unemployment, annual average, by sex and age groups (lfsi_sup_age_a). http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/statistics/search_database.

Helve, Helena 2012. Valmistu töihin. Mihin? Nuoret matkalla koulutuksesta työelämään. Nuorisofoorumi. Taloudellinen tiedotustoimisto.

Hämäläinen, Ulla & Juutilainen, Vesa-Pekka 2010. Nuoret – duunissa vai MOLlissa. Talous & Yhteiskunta 1/2010.

Hämäläinen, Kati & Hämäläinen, Ulla 2012. Matkalla maailmalle. Nuorten työttömyyden esiintyvyys ja kesto. Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2012.

Keinänen, Päivi & Sinivuori, Kalle 2010. Nuorten työllisyys ja työttömyys taantumassa. Työpoliittinen aikakauskirja 4/2010.

Kela 2012. Kelan vammaisetuustilasto. http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/NET/180612141439MR/$File/Vamm_11.pdf?OpenElement.

Kojo, Marjaana 2012. Pause päällä. Työn ja koulutuksen ulkopuoliset jaksot nuorten elämänkulussa. Janus 2/2012.

Myrskylä, Pekka 2011a. Nuorten työttömyyden mittaaminen on vaikeaa. Tieto & Trendit 8/2011.

Myrskylä, Pekka 2011b. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 12/2011. Helsinki.

Okkonen, Kaisa-Mari 2008. Syrjäytymistä on vaikea kuvata tilastoilla. Hyvinvointikatsaus 2/2008.

Raitasalo, Raimo & Maaniemi, Kaarlo 2011. Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004–2009. Nettityöpapereita 23/2011. Kela.

SCB 2009. Arbetsmaknadssituation for hela befolkningen 15–74 år. AKU 2:a kvartalet 2009. Tema: Att jämföra ungdomsarbetslösheten i Europa.

Sinivuori, Kalle 2013. Työttömyysluvut osoitta­vat samaan suuntaan. http://tietotrenditblogi.stat.fi /kappas-ty%C3%B6tt%C3%B6myysluvut-osoittavat-samaan-suuntaan/.

Statskontoret 2010. Jämförbarhet i arbetsmarknadsstatistik för unga. Metodologiska och institutionella skillnader mellan några utvalda länder.

Tilastokeskus 2013. Työvoimatutkimuksen tilastotietokanta.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.3.2013