Nuorten elinoloja ei voi kuvata pelkän työttömyysasteen avulla

  1. Työttömyysasteen pohjalta tehdään usein liian yksioikoisia päätelmiä
  2. Suomessa talouskriisistä toipuminen on jo alkanut
  3. Yli puolet Suomen nuorista työttömistä on opiskelijoita
  4. Suomessa nuorten piilotyöttömyys on yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin
  5. Suomessa on vähiten nuoria pitkäaikaistyöttömiä
  6. Työttömyysaste ei kuvaa nuorten syrjäytymistä
  7. Missä nuorisotyöttömyys on vakavinta?
  8. Tähän mennessä suomalaiset nuoret ovat selvinneet kriisistä melko vähällä

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Yli puolet Suomen nuorista työttömistä on opiskelijoita

Maidenvälisissä vertailuissa on syytä analysoida hieman tarkemmin nuorisotyöttömyyden rakennetta. Yksi merkittävimpiä eroja lienee opiskelijoiden ja vain osa-aikaista työtä etsivien osuus nuorista työttömistä. Kansainvälisessä tilastoinnissa myös opiskelijat ja koululaiset lasketaan työllisiksi, jos he tekevät opintojen ohella vaikka vain satunnaista osa-aikatyötä. Jos taas opiskelijat etsivät tällaista työtä, heidät luetaan työttömiksi.

Opiskelijaksi on laskettu ne, jotka ovat tutkimusta edeltäneen neljän viikon aikana osallistuneet tutkintoon johtavaan koulutukseen tai ovat olleet kirjoilla tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Työnhakukursseille tai harrastuskursseille osallistuneita ei ole laskettu mukaan.

Pohjoismaissa nuorisotyöttömyys eroaa muista maista siinä, että se on suurelta osin opiskelijoiden osa-aikatyön ja kesätyön etsimistä. Pohjoismaissa ja Alankomaissa työttömistä nuorista 50–70 prosenttia on opiskelijoita. Suomessa työttömiä opiskelijoita oli 61 prosenttia 15–24-vuotiaista työttömistä. Vain osa-aikaista työtä etsiviä työttömiä oli 24 prosenttia nuorista työttömistä. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. 15–24-vuotiaiden työttömyysaste sekä työttömien opiskelijoiden ja vain osa-aikatyötä etsivien osuus työttömistä vuonna 2011. Vuosikeskiarvo.

Lähde: Eurostat 2012.

Muissa Euroopan maissa työnteko opiskelun ohella ei ole yhtä yleistä, ja opiskelijoiden osuus nuorista työttömistä on keskimäärin vain 25 prosenttia ja Slovakiassa vain 3 prosenttia (kuvio 3). Tämä on hyvä ottaa huomioon nuorisotyöttömyyslukuja vertaillessa.

Alankomaissa nuorisotyöttömyys on vähäistä kaikilla mittareilla: työttömyysaste on Euroopan alhaisin ja näistä työttömistäkin lähes kaikki ovat vain osa-aikaista työtä etsiviä opiskelijoita (jotka ovat olleet työttömänä alle 6 kuukautta). Seuraavaksi pienin työttömyysaste on Itävallassa ja Saksassa, mutta näissä maissa työttömistä on opiskelijoita vain hieman yli 20 prosenttia. Näin ollen opiskelemattomia työttömiä nuoria on Itävallassa, Saksassa ja Suomessa täsmälleen yhtä suuri osuus koko ikäluokasta eli 4 prosenttia, vaikka suomalaisnuorten varsinainen työttömyysaste on 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Itävallassa ja Saksassa. – Suomalaisnuorten työttömyystilanne ei siis ole niin huono kuin 20 prosentin työttömyysasteesta saattaa päätellä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.3.2013