Julkaistu: 23.2.2015

Heikko sosiaalinen asema syö arvostusta

  1. Sosiaalinen kiinnittyminen tuo turvaa ja tunnustusta
  2. Sosiaalinen arvostus on tärkeä hyvinvoinnin mittari
  3. Arvostus riippuu sosiaalisesta asemasta
  4. Arvostus ei jakaudu tasaisesti
  5. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Teemu Kemppainen on valtiotieteiden maisteri ja sosiologian tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2012.

Kyselytutkimusten avulla voi saada tietoa syrjäytymisprosessin luonteesta, koska ne tarjoavat mahdollisuuden kiinnittää huomiota sosiaalisen kiinnittymisen kokonaisuuteen. Esimerkiksi työttömyys merkitsee integraation heikkenemistä, koska se altistaa toimeentulovaikeuksien lisäksi sosiaalisen arvotuksen puutteelle.

Yksilön kokemus jää usein vähäiselle huomiolle, kun julkisessa keskustelussa käsitellään syrjäytymistä ja yhteiskunnan integraatiota. Sosiaalisen kiinnittymisen ongelmat ovat toki ongelmia kansantaloudellisessa mielessä, mutta kokemusmaailmaakaan ei sovi unohtaa. Kokemusmaailman tutkimisessa perinteinen kyselytutkimus on korvaamaton, koska edes pohjoismaisen hyvinvointivaltion rekistereissä ei ole kaikkea kiinnostavaa tietoa kansalaisista. Laadulliset aineistot puolestaan soveltuvat yksilön kokemuksien luotaamiseen, mutta niiden avulla ei saada selville tarkasteltujen ilmiöiden yleisyyttä.

Kyselytutkimuksilla ei päästä käsiksi syrjäytymisen vakavimpiin muotoihin, mutta niiden avulla voidaan lähestyä heikentyneen sosiaalisen kiinnittymisen ja koetun hyvinvoinnin suhdetta tavalla, joka täydentää rekisteriaineistojen ja laadullisen analyysin mahdollisuuksia.

Sosiaalinen arvostus on eräs koetun hyvinvoinnin osatekijä. Tarkastelen artikkelissani1, kuinka sosiaalinen arvostus kytkeytyy haavoittuviin sosiaalisiin asemiin erilaisissa hyvinvointimalleissa (vrt. Fridberg & Kangas 2008; ks. oheinen tietolaatikko). Kiinnitän tarkastelussani huomiota erityisesti työttömyyteen. Aineistona on Eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen kolmannen kierroksen aineisto (European Social Survey Round 3 2006/2007).

Sosiaalinen kiinnittyminen tuo turvaa ja tunnustusta

Sosiaalinen kiinnittyminen antaa turvaa eri elämänvaiheissa ja riskitilanteissa. Ihmissuhteiden lisäksi myös instituutioihin kiinnittyminen toimii turvan lähteenä. Koulutus avaa polun työhön, joka puolestaan takaa toimeentulon. Kansalaisuus taas antaa mahdollisuuden turvautua hyvinvointivaltion muodostamaan turvaverkkoon. (Paugam 2008.)

Haavoittuvassa asemassa olevilla kuten yksinäisillä, koulutuspolun suunnan hukanneilla tai työttömillä tämänkaltainen turva on saattanut heikentyä. Arkisen turvan puuttuminen voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että yksinäinen ja vähävarainen ei saa muuttoapua asuntoa vaihtaessaan. Hädässä sosiaalinen kiinnittyminen punnitaan.

Sosiaalisissa siteissä ei kuitenkaan ole kysymys pelkästä monitasoisesta turvajärjestelmästä. Kanssakäyminen on moraalista vaihtoa ja identiteetin kehittymisen edellytys. Sen välityksellä yksilö hakee olemiselleen ja tekemisilleen hyväksyntää ja arvostusta. Koska vaihto on vastavuoroista, hän jakaa hyväksyntää ja arvostusta muillekin. Toisilta saatu tunnustus, olipa sitten kyse rakkaudesta, arvostuksesta tai kunnioituksesta, tekee elämästä mielekästä. Työhön osallistuminen antaa palkan lisäksi mahdollisuuden saada sosiaalista arvostusta ja kokea itsensä hyödylliseksi. Työn välityksellä modernin yhteiskunnan yksilö asettuu paikalleen yhteiskunnan työnjaon kokonaisuudessa. Demokraattisen yhteiskunnan kansalaisena jokainen on puolestaan pohjimmiltaan muiden veroinen. (Honneth 1995; Kortteinen ja Tuomikoski 1998; Paugam 2008.)

Sosiaalinen kiinnittyminen on siis edellä kuvatulla tavalla monitasoinen sosiaalisten siteiden muodostama kudelma, joka integroi yksilön sekä taloudellis-rationaalisessa että sosiaalis-moraalisessa mielessä toisiin yksilöihin ja yhteiskunnan instituutioihin.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 23.2.2015

Jaa