Elämänlaadun indikaattoreita kehitetään eurooppalaisena yhteistyönä

  1. Elämänlaatua kuvataan joukolla objektiivisia ja subjektiivisia mittareita
  2. Tavoitteena on indikaattoreiden säännöllinen julkaiseminen

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Irja Blomqvist on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2012.

Euroopan unionin tilastovirasto Eurostat on perustanut työryhmän kehittämään elämänlaatua kuvaavia indikaattoreita. Ryhmän tavoitteena on moniulotteisen kuvauskehikon kehittäminen, tietolähteiden kartoitus ja indikaattoreiden julkaisemisen suunnittelu.

Euroopan tilastokomitea (European Statistical System Committee ESSC) hyväksyi marraskuussa 2011 ESS Sponsorship -ryhmän loppuraportin, joka käsittelee yhteiskuntien edistyksen, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen mittaamista (European Statistical System 2011). Sponsorship-ryhmä aloitti toimintansa keväällä 2010, ja sitä johtivat Eurostat ja Ranskan tilastovirasto INSEE. Ryhmä pyrki konkreettisiin Euroopan tilastojärjestelmää koskeviin toimenpide-ehdotuksiin, jotka perustuivat Stiglitz-Sen-Fitoussi-komitean (Stiglitz ym. 2009) ja Euroopan komission GDP and Beyond -tiedonannon (Commission of the European Communities 2009) ehdottamiin suosituksiin.

Sponsorship-ryhmän mukaan kehittämistä tarvitaan useilla hyvinvointia kuvaavilla alueilla. Tilastoissa tulee vahvistaa kotitalouksien näkökulmaa ja tulojen, kulutuksen ja varallisuuden jakautumisen kuvausta, parantaa elämänlaadun moniulotteista mittaamista ja ympäristön kestävyyteen liittyviä tietoja.

Elämänlaatua kuvataan joukolla objektiivisia ja subjektiivisia mittareita

Elämänlaadun mittaamisessa Sponsorship-ryhmä suositteli käyttämään moniulotteista kehikkoa, jossa on mukana sekä objektiivisia että subjektiivisia mittareita (Eurostat, INSEE 2011). Ryhmän mukaan tulee keskittyä pääasiassa yksilötason mittareihin, jotta on mahdollista analysoida elämänlaadun eri ulottuvuuksien välisiä yhteyksiä ja tunnistaa esimerkiksi syrjäytymisuhan alaisia väestöryhmiä. Elämänlaatua kuvaavien tietojen tietolähteeksi ryhmä ehdotti EU:n tulo- ja elinolotutkimusta EU-SILCiä (European Union Statistics on Income and Living Conditions), jota tulisi kehittää erityisesti tätä tarkoitusta ajatellen. Ryhmän mielestä EU-SILCin lisäksi tulee kuitenkin käyttää myös muita Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) aineistoja, siihen kuulumattomia EU:n tietolähteitä ja tarvittaessa myös muita kuin EU:n aineistoja.

Sponsorship-ryhmän raportissa esitetään seuraavat elämänlaatua kuvaavat sisältöulottuvuudet:

  • Materiaaliset elinolot
  • Tuottavat ja arvossa pidetyt toiminnot (työ)
  • Terveys
  • Koulutus
  • Vapaa-aika ja sosiaaliset suhteet
  • Taloudellinen ja fyysinen turvallisuus
  • Hallinto ja perusoikeudet
  • Luonto ja muu elinympäristö
  • Tyytyväisyys elämään

Sponsorsip-ryhmä ehdotti asiantuntijaryhmän perustamista kehittämään elämänlaatua koskevia indikaattoreita ja niiden julkaisemista. Asiantuntijaryhmässä tuli olla tiedon käyttäjiä, tiedon tuottajia ja muita sidosryhmien edustajia.

Maaliskuussa 2012 EU:n sosiaalitilastojohtajat vahvistivat Sponsorship-ryhmän ehdottaman asiantuntijaryhmän asettamisen ja sen tehtävät. Perustetun asiantuntijaryhmän (Expert Group on Quality of Life) jäsenet tulevat kansallisista tilastovirastoista, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, Eurostatista ja kokousaiheesta riippuen komission eri politiikkaosastoista, EU:n tutkimuskeskuksista (mm. Eurofound) ja OECD:stä. Eurostat vastaa ryhmän puheenjohtajuudesta ja sihteeristöstä. Ryhmän tehtävänä on viimeistellä elämänlaatua kuvaavien indikaattoreiden luettelo, kehittää uusia indikaattoreita ja laatia ehdotus indikaattoreiden julkaisemiseksi.

Asiantuntijaryhmän työ kestää 2–3 vuotta ja sen on tarkoitus kokoontua pari kertaa vuodessa. Ensimmäinen kokous oli kesäkuussa 2012.

Asiantuntijaryhmän työn pohjana ovat Sponsorship-ryhmän raportissa esitetyt yhdeksän elämänlaadun sisältöulottuvuutta ja indikaattoreiden alustava luettelo. Lopulliseen luetteloon sisällytetään myös tulevaisuudessa kehitettäviä indikaattoreita, joita koskevaa tietopohjaa ei vielä ole olemassa. Lisäksi ryhmä laatii suositukset näiden tietojen keräämiseksi. Asiantuntijaryhmä ottaa työssään huomioon myös Euroopan ulkopuoliset tietolähteet.

Indikaattoriluettelo esitetään taulukkona, jossa on primaarisia, synteettisiä ja täydentäviä indikaattoreita. Primaari-indikaattorit perustuvat muuttujiin, jotka mittaavat yksilötasoa, niitä ei aggregoida ja ne kuvaavat suoraan sisältöulottuvuutta. Primaari-indikaattoreita ovat mm. työsuhteen laatu (määräaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset työntekijät), suoritettu koulutus ja tyytyväisyys elämään. Synteettiset indikaattorit muodostetaan useita muuttujia aggregoimalla. Näiden muuttujien tulee korreloida voimakkaasti keskenään siten, että niiden voi olettaa mittaavan samaa käsitettä. Synteettisiä indikaattoreita ovat esimerkiksi luottamus instituutioihin ja tyytyväisyys julkisiin palveluihin. Täydentävät indikaattorit perustuvat aineistoon, joka ei kuvaa yksilötasoa kuten terveet elinvuodet.

Indikaattorien kehittämisen tulee perustua kestäviin ja hyväksyttyihin teoreettisiin standardeihin, ja asiantuntijaryhmän odotetaan selittävän indikaattorien kehittämisen perustelut ja tuottavan kuvaukset indikaattorien muodostamisessa käytetyistä menetelmistä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.3.2013

Jaa