Työttömien ajankäyttö mukailee työssäkäyvien päivärytmiä

  1. Työttömillä on keskimäärin kolme tuntia enemmän vapaa-aikaa kuin työllisillä
  2. Työttömillä on enemmän aikaa kotitöihin kuin työllisillä
  3. Työstä vapautunutta aikaa käytetään vapaa-ajan toimintoihin
  4. Työttömien vapaa-aika alkaa jo iltapäivällä
  5. Työttömyys vie elämästä kiireen tunnun
  6. Palkkatyöyhteiskunnan rytmi läsnä myös työttömän arjessa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Palkkatyöyhteiskunnan rytmi läsnä myös työttömän arjessa

Työttömillä on luonnollisesti enemmän vapaa-aikaa kuin työssä käyvillä. Tätä aikaa työttömät eivät käytä niinkään kotityöhön, vaan ennen kaikkea vapaa-ajan toimintoihin. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös muissa maissa (Burda & Hamermesh 2009).

Työttömien päivä alkaa myöhemmin kuin työssä käyvien ja heidän päivänsä ovat kiireettömämpiä kuin työelämässä mukana olevien. Työttömät ehtivät harrastaa liikuntaa ja lukemista, joihin työssä käyvillä jää liian vähän aikaa. Tästä huolimatta työttömät naiset ja miehet tekevät enemmän myös kotitöitä kuin työssä käyvät.

Palkkatyöyhteiskunnan rytmi ilmeneekin työttömän arjessa mm. siten, että lähes puolet työttömistä tekee kotitöitä normaalina työaikana – tämä jos mikä kuvaa palkkatyön päiväjärjestystä muokkaavaa vaikutusta Jahodan (1982) korostamalla tavalla. Ajatukset palkkatyön päiväjärjestystä muovaavasta vaikutuksesta voivat silti olla liian yksioikoisia. Työtön pystyy ilman työtäkin luomaan mielekkään päivärytmin.

________________

Työllinen
Työllinen on ajankäyttötutkimuksessa henkilö, joka on ollut kirjanpitoviikolla ansiotyössä vähintään tunnin palkansaajana, yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai maatilalla tai ollut tilapäisesti pois työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on oma sairaus tai äitiys- tai isyysvapaa tai jos poissaolo on kestänyt alle kolme kuukautta. Jos työllinen opiskelee oppilaitoksessa, hänet määritellään työlliseksi tai opiskelijaksi sen mukaan, kumpaan hän käyttää enemmän aikaa viikossa.
Työtön
Työtön on ei-työllinen henkilö, joka kokee pääasiallisesti olevansa työtön tai lomautettu. Pääasiallinen toiminta on määritelty ennen päiväkirjanpitoa tehdyssä haastattelussa. Työttömäksi luokiteltu henkilö on saattanut tutkimuspäivänä tehdä ansiotyötä. Myös työn etsintä luetaan ansiotyöksi.

 

Lähteet:

Ahn, Namkee & Jimeno, Juan F. & Ugidos, Aranza 2005. 'Mondays in the Sun': Unemployment, Time Use, and Consumption Patterns in Spain. Teoksessa: Daniel S. Hamermesh & Gerard A. Pfann (toim.) The Economics of Time Use. Elsevier B.V.: Amsterdam.

Burda, Michael & Hamermesh, Daniel S. 2009. Unemployment, Market Work and Household Production. Working Paper 14676. National Bureau of Economic Research: Cambridge.

Fryer, David & Payne, Roy 1984. Proactive behaviour in unemployment: findings and implications. Leisure Studies 3.

Jahoda, Marie 1982. Employment and Unemployment. A Social-Psychological Analysis. Cambridge: Cambridge University Press.

Pääkkönen, Hannu & Hanifi, Riitta 2011. Ajankäytön muutokset 2000-luvulla. Elinolot. Helsinki: Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/tup/

Tilastokeskus 2010. Työvoimatutkimus. Työllisyys ja työttömyys vuonna 2009. Työmarkkinat. Helsinki: Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tie.html

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 24.9.2012