Työttömien ajankäyttö mukailee työssäkäyvien päivärytmiä

  1. Työttömillä on keskimäärin kolme tuntia enemmän vapaa-aikaa kuin työllisillä
  2. Työttömillä on enemmän aikaa kotitöihin kuin työllisillä
  3. Työstä vapautunutta aikaa käytetään vapaa-ajan toimintoihin
  4. Työttömien vapaa-aika alkaa jo iltapäivällä
  5. Työttömyys vie elämästä kiireen tunnun
  6. Palkkatyöyhteiskunnan rytmi läsnä myös työttömän arjessa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Hannu Pääkkönen on erikoistutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2012.

Ajankäyttötutkimuksen mukaan työttömät viettävät kiireettömämpää elämää kuin työssäkäyvät. Työttömät käyttävät työstä vapautuneen ajan pikemminkin vapaa-ajan harrastuksiin kuin vaikkapa kotitöihin.

Työttömyyden vaikutuksia hyvinvointiin ja ajan kokemiseen on tutkittu sosiaalitieteissä jo 1930-luvun lamasta lähtien. Marie Jahoda, yksi tunnetun Marienthal-tutkimuksen tekijöistä, tiivistää palkkatyön merkityksen seuraavasti: Toimeentulon turvaamisen lisäksi työ muovaa päivittäisen ajankäytön rakenteen, takaa perheen ulkopuoliset sosiaaliset kontaktit ja mahdollistaa kollektiiviset kokemukset. Lisäksi työ määrittää yksilön statuksen ja identiteetin sekä pakottaa hänet säännölliseen toimintaan. (Jahoda 1982.)

Jahodan käsityksiä työn puuttumisen vaikutuksista on myös kritisoitu. Esimerkiksi Fryer ja Payne (1984) pitävät Jahodan näkemystä liian rajoittuneena. He korostavat, että työttömyydellä voi olla myös myönteisiä ja aktivoivia vaikutuksia työttömän elämään.

Työttömien ajankäyttöä on tutkittu melko vähän. Viime vuosien työttömien ajankäyttöä koskeva taloustieteellinen tutkimus on keskittynyt erityisesti siihen, korvautuuko ansiotyö toisella tuottavalla toiminnalla eli kotitöiden tekemisellä (Burda & Hamermesh 2009; Ahn ym. 2005).

Vertaan artikkelissani työttömien ja työssä käyvien ajankäyttöä vuosien 2009–2010 ajankäyttötutkimuksen aineistolla. Kaikki työttömät eivät ole olleet työssä ennen työttömyyden alkamista, mutta heitä ei ollut aineistossa mahdollista erottaa ennen työttömyyttä työssä olleista työttömistä. Osa tarkastelussa olevista työttömistä oli vasta valmistunut oppilaitoksista, osa oli jostakin muusta syystä ollut poissa työelämästä ennen työttömyyttä.

Työllisiä koskevat tiedot perustuvat 3 975:een ja työttömiä koskevat tiedot 312 tutkimuspäivään. Vastaajat pitivät ajankäytöstään päiväkirjaa kahtena päivänä, joista toinen oli arkipäivä ja toinen viikonlopun päivä.

Artikkelin ajankäyttövertailut kuvaavat "vuoden keskimääräistä päivää", sillä vertailussa ovat mukana kaikki vuodenajat ja työllisten loma-aika. Osa tiedoista kuitenkin koskee vain työllisten työpäiviä (1 719 päivää) ja työttömien arkipäiviä (156 päivää). (Tutkimuksen toteutuksesta tarkemmin Pääkkönen & Hanifi 2011.)

Ajankäyttötutkimuksen viimeisin tiedonkeruu vuoden 2009 huhtikuusta vuoden 2010 toukokuuhun osui taloudellisen taantuman alkuun. Koko tiedonkeruun ajan työttömyys oli suurempi kuin edellisen vuoden vastaavina ajankohtina. Työttömyysaste oli 8,2 prosenttia vuonna 2009 (Tilastokeskus 2010). Myös lomautukset ja lyhennetyt työviikot yleistyivät.

Työttömillä on keskimäärin kolme tuntia enemmän vapaa-aikaa kuin työllisillä

Kuvio 1 esittää työllisten ja työttömien ajankäyttöä pääluokittain. Tulosten mukaan työlliset tekevät keskimäärin 4,5 tuntia päivässä enemmän ansiotyötä kuin työttömät. Työttömillä on vastaavasti lähes kolme tuntia enemmän vapaa-aikaa kuin työllisillä. Vapaa-ajaksi on laskettu ansio- ja kotityöhön, nukkumiseen, ruokailuun, peseytymiseen ja pukeutumiseen sekä opiskeluun käytetyn ajan yli jäävä aika.

Työttömät nukkuvat noin 40 minuuttia pitemmän ajan päivässä kuin työlliset. Lisäksi työttömät lepäilevät päivällä viitisen minuuttia enemmän kuin työlliset. Työttömät käyttävät ruokailuun vajaat 10 minuuttia enemmän aikaa kuin työlliset. Peseytymiseen ja pukeutumiseen työllisillä ja työttömillä kuluu saman verran aikaa.

Kuvio 1. Työllisten ja työttömien ajankäyttö vuosina 2009–2010. Minuuttia vuorokaudessa.

Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 24.9.2012

Jaa