Luvassa sitkeää inflaatiota

  1. Verot pääosassa
  2. Ruoka kallistuu nopeimmin vanhoista EU-maista
  3. Asumisen hinnat tasaantumassa
  4. Energian hintojen nousu pysähtynyt
  5. Muut tavarat ja palvelut kallistuneet maltillisesti
  6. Inflaatio hidastumassa lähikuukausina
  7. Paineita on jatkossakin
  8. Kriisi pidättelee kysyntäinflaatiota

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Ruoka kallistuu nopeimmin vanhoista EU-maista

Suomessa ruoka kallistui huhtikuussa vuositasolla nopeimmin vanhoista EU-maista. Suomessa hinnat nousivat 5 prosenttia, vanhoissa EU-maissa keskimäärin 2,6 prosenttia. Uusien jäsenmaidenkin joukossa Suomi sijoittuisi kärkipäähän. Suomea nopeammin ruoka kallistui vain Tšekissä ja Maltalla.

Vuodesta 2005 huhtikuuhun 2012 ruuan hinta on noussut Suomessa vanhoista EU-maista toiseksi nopeimmin heti Englannin jälkeen. Suomessa ruoka on kallistunut tänä aikana 23,5 prosenttia ja vanhoissa EU-maissa keskimäärin 18,7 prosenttia, Englannissa jopa 38 prosenttia. Ilman alv:n alennusta ruuan hinta olisi noussut Suomessa laskennallisesti lähes 28 prosenttia.

Toukokuussa ruuan hinnan vuosinousu oli Suomessa 4,8 prosenttia. Ruuan hintaa ovat nostaneet makeis- ja virvoitusjuomien veronkorotukset ja sekä maailmanmarkkinahintojen että kotoisten tuottajahintojen nousu. Iso osa hintojen noususta on ollut kuitenkin kotoperäistä.

Viljatuotteiden hintojen keskimääräistä hitaampi nousu johtuu osittain leipäviljan tuottajahintojen laskusta (Kuvio 4).

Kuvio 4. Maatalouden tuottaja- ja kuluttajahintojen vuosimuutos toukokuussa 2012

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Lihatuotteista naudanlihan kuluttajahinta on noussut 15, sianlihan 14 ja siipikarjalihan 3,6 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Hintojen nousun eräänä syynä on ollut tuottajahintojen nousu. Esimerkiksi sianlihan kotimainen tuotanto alitti pitkästä aikaa kotimaisen kysynnän. Leikkeleiden hinnat ovat nousseet vuodessa 5,5 prosenttia.

Maitotuotteiden kuluttajahinnat ovat nousseet vuodessa neljästä viiteen prosenttia tuottajahintojen nopeammasta noususta huolimatta. Voi on kallistunut vuodessa 30 prosenttia. Syynä on ollut kysynnän kasvu niin kotimaassa kuin vientimaissakin sekä tuotannon supistuminen.

Kananmunien tuottajahinta on noussut vuodessa reilut 20 prosenttia, kuluttajahinnat 16 prosenttia. Kananmunien tuotanto on supistunut uusien EU-määräysten johdosta.

Kuviossa 5 on esitetty ravinnon eri pääryhmien hintakehitys vuodesta 2010 vuoden 2012 toukokuuhun. Makeisten ja alkoholittomien juomien hintojen nousun takana on markkinahintojen nousun lisäksi valmisteverojen nousu. Kahvi oli toukokuussa reilut pari prosenttia halvempaa kuin vuosi sitten.

Kuvio 5. Ravinnon pääryhmien hintojen muutos vuodesta 2010 toukokuuhun 2012

Lähde: Kuluttajahintaindeksi. Tilastokeskus

Suomessa kaivattaisiin selkeää tutkittua tietoa siitä, miksi meillä ruoka on kalliimpaa ja kallistuu nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin. Tuottajahintojen kehitys ei juuri muusta EU:sta eroa, eikä verotuskaan ole syynä nopeampaan hintakehitykseen, hintatasoon kylläkin. Onko syynä harvaanasuttu vähäväkinen pohjoinen maa vai teollisuuden ja kaupan kilpailun puute ja huono tuottavuus? Pitäisikö meidän vihdoin tunnustaa, että myös muualla osataan tehdä laadukkaita elintarvikkeita ja ruveta tuomaan niitä? Miksi esimerkiksi rahtaamme maitoa pääkaupunkiseudulle useiden satojen kilometrien päästä, kun saisimme lähempää etelästä laadukkaita maitotaloustuotteita halvemmalla?

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 4.7.2012