Ulkomaankaupassa on hintaongelma
- Vientimäärien lisäksi hinnat ovat laskeneet
- Energian ja elektroniikan hinnat heikentäneet vaihtosuhdetta
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 3/2012.
Suomen kauppataseen paljon huolta herättäneen
heikkenemisen syynä ei ole ollut vain viennin määrän supistuminen.
Kyse on ollut yhtä lailla tuontihintojen noususta ja vientihintojen
heikosta kehityksestä.
________________
Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde, vientihintaindeksin suhde tuontihintaindeksiin, on heikentynyt jo pitkään. Viime vuonna myös kauppatase, tavaraviennin arvo miinus tavaratuonnin arvo, kääntyi negatiiviseksi kahdenkymmenen positiivisen vuoden jälkeen.
Kauppataseen ylijäämä oli vuosina 1991 – 2010 yhteensä 134 miljardia euroa, keskimäärin 6,7 miljardia euroa vuodessa. Vuoden 2011 kauppataseen alijäämä oli 3,6 miljardia euroa.
Tullin ulkomaankaupan maaliskuun ennakkotietoja uutisoitiin toukokuun alussa: "Elektroniikka- ja metsäteollisuuden ongelmat ja niiden viennin supistuminen ovat painaneet kauppatasetta alijäämäiseksi". Alijäämän syy ei kuitenkaan ole yksinomaan viennin määrän supistuminen vaan yhtä lailla epäsuotuisa hintakehitys.
Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen selventää asiaa ansiokkaasti blogissaan 4.5.2012. Hän toteaa "Kauppatase on nimenomaan kauppaylijäämän arvon mittari. Sen kehitys riippuu sekä tavarakaupan määrien että hintojen muutoksista. Jos haluamme luotettavasti arvioida, miksi Suomen kauppatase painui pitkästä aikaa alijäämäiseksi, meidän on jaoteltava tavarakaupan muutokset kahteen osaan – määrien ja hintojen muutoksiin".
Vientimäärien lisäksi hinnat ovat laskeneet
Suomen ulkomaankaupassa on ollut viime vuosina sekä hinta- että määräongelma. Viennin määrän vähenemisen lisäksi ongelma on ollut vientituotteiden hintojen lasku tai paikoillaan pysyminen.
Elektroniikkateollisuuden hinnat ovat laskeneet jyrkästi, ja metsäteollisuuden vientihinnat ovat alemmalla tasolla kuin vuosikymmen sitten. Samaan aikaan tuontihinnat, erityisesti energian hinnat, ovat nousseet nopeasti. Kauppataseen heikkenemisen syynä on ollut yhtä lailla tuontihintojen nousu kuin viennin määrän ja hintojen huono kehitys.
Kuviossa 1 on esitetty Suomen viennin ja tuonnin nimellisarvojen kehitys vuosina 2000 – 2011. Viennin arvo oli suurempi kuin tuonnin arvo lukuun ottamatta vuotta 2011. Kun tuonnin ja viennin arvot deflatoidaan kiinteähintaisiksi vuoden 2000 euroiksi, muuttuu kuva entistä positiivisemmaksi ja myös vuosi 2011 muuttuu ylijäämäiseksi (Kuvio 2). Samanlainen kehitys on jatkunut myös vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä.
Kuvio 1. Tavaraviennin ja -tuonnin nimellisarvon kehitys 2000 – 2011
Lähde: Tilastokeskus
Kuvio 2. Tavaraviennin ja -tuonnin arvon kehitys kiintein hinnoin 2000–2011
Lähde: Tulli
Vuoden 2011 vienti- ja tuontilukujen vertaaminen vuosien 2006 – 2008 euroihin antaa hieman väärän kuvan Suomen ulkomaankaupan kehityksestä pitkällä aikavälillä. Näinä vuosina viennin ja tuonnin arvo oli poikkeuksellisen korkealla tasolla. Vuoden 2011 viennin ja tuonnin arvot ovat paremmin pitkän aikavälin trendin tasolla kuin vuosien 2006 – 2008 ulkomaankaupan luvut.
Energian ja elektroniikan hinnat heikentäneet vaihtosuhdetta
Myös vaihtosuhteen heikkeneminen koko tämän vuosituhannen on johtunut pääosin kahden toimialan hintakehityksestä. Tuontienergian hinta on noussut ja elektroniikkateollisuuden hinnat ovat laskeneet. Tämä näkyy hyvin kuviosta 3, jossa on esitetty Suomen virallinen vaihtosuhdeindeksi, vaihtosuhde ilman tuontienergiaa ja vaihtosuhde ilman tuontienergiaa ja vientielektroniikkaa.
Kuvio 3. Suomen virallinen vaihtosuhdeindeksi (2000=100), vaihtosuhde laskettuna ilman tuontienergiaa (B) ja ilman tuontienergiaa ja vientielektroniikkaa (C)
Lähde: Tulli, Tilastokeskus
Suomi tarvitsee nyt vientisektorin, jossa sekä hinnat että määrät nousisivat. Tuotannon jalostusarvoa pitäisi nostaa nykyisestä raaka-ainevaltaisesta viennistä korkeamman teknologian vientiin. Nokian loistovuosina kännyköiden hinnat laskivat, mutta samaan aikaan niiden viennin valtavan määrän nousun ansiosta kauppatase pysyi kirkkaasti positiivisena. Kun tuotannon, tuonnin tai viennin arvoja analysoidaan, pitää muistaa kansataloustieteen yksi peruskaava: hinta kertaa määrä on yhtä kuin arvo.
Päivitetty 5.6.2012