Uudet sukupolvet entistä koulutetumpia

  1. Koulutusjärjestelmän muutos heijastuu tutkintorakenteeseen
  2. Ikäryhmien välillä huomattavan suuret koulutuserot
  3. Koulutusalojen välillä vain vähäisiä muutoksia vuosina 1970–2010
  4. Tavoitteena koulutustason nostaminen

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Aila Repo on erikoistutkija Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2012.

Suomalaisten koulutustaso on parantunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Etenkin ylempien korkeakoulututkintojen ja tutkijakoulutusasteen tutkintojen määrä on lisääntynyt jyrkästi.

Kuvaan artikkelissani 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakennetta vuosina 1970, 1990 ja 2010. Suomessa vain harvat 15-vuotiaat ovat saaneet edes peruskoulun päästötodistusta, mutta 15 ikävuoden rajaa käytetään yleisesti esimerkiksi Unescon tekemissä koulutusvertailuissa.

Tutkinnoiksi luetaan lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulukoulutuksessa tai yliopistokoulutuksessa suoritetut tutkinnot. Jos jollakin henkilöllä on sekä keskiasteeseen kuuluva ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto, tutkinnoksi on valittu viimeksi mainittu.

Perusasteen eli peruskoulun, kansakoulun, kansalaiskoulun tai keskikoulun suoritusta ei lueta tutkinnoksi. Myöskään keskeneräistä koulutusta ei lasketa tutkinnoksi. Kaikkien koulutuksesta ei saada tietoa; muun muassa monista ulkomaiden kansalaisista ei saada tutkintotietoa.

Artikkelin tiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä, jossa tutkinnon suorittaneet on luokiteltu korkeimman tai viimeksi suoritetun tutkinnon mukaan. Tutkinnot on ryhmitelty Tilastokeskuksen vuoden 2010 koulutusluokituksen mukaan.

Koulutusjärjestelmän muutos heijastuu tutkintorakenteeseen

Vuoden 1970 lopussa tutkinnon suorittaneen väestön määrä oli 882 000, mikä oli 25 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (taulukko 1). Vuonna 1990 tutkinnon suorittaneita oli puolet ja vuonna 2010 jo 67 prosenttia väestöstä.

Taulukko 1. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan vuosina 1970, 1990 ja 2010.

1970 1990 2010 Muutos, % 1970–2010 Muutos, % 1990–2010
  %   %   %
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 2 598 000 75 1 999 000 50 1 483 000 33 –43 –26
Tutkinnon suorittaneita 882 000 25 2 035 000 50 3 005 000 67 241 48
Keskiaste 573 000 16 1 311 000 32 1 758 000 39 207 34
Korkea-aste 309 000 9 724 000 18 1 247 000 28 304 72
Alin korkea-aste 161 000 5 402 000 10 472 000 11 194 17
Alempi korkeakouluaste 91 000 3 160 000 4 396 000 9 333 148
Ylempi korkeakouluaste 53 000 2 149 000 4 343 000 8 547 130
Tutkijakoulutusaste 4 000 0 13 000 0 36 000 1 773 178
Yhteensä 3 480 000 100 4 034 000 100 4 488 000 100 29 11

Lähde: Tilastokeskus. Väestön koulutusrakenne -aikasarjatiedosto.

Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä pienenee 55 ikävuodesta alkaen. Neljässäkymmenessä vuodessa yli 55-vuotiaiden tutkintojen määrä on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti: 55–64-vuotiaiden tutkinnon suorittaneiden osuus oli vuonna 1970 vain 10 prosenttia, mutta vuonna 2010 jo 69 prosenttia.

Keskiasteen (ylioppilastutkinto ja ammatillinen koulutus ml. ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) oli vuoden 1970 lopussa suorittanut 573 000 eli 16 prosenttia väestöstä. Vuoden 1990 lopussa keskiasteen suorittaneita oli 32 prosenttia ja vuoden 2010 lopussa 39 prosenttia.

Korkea-asteen tutkinnon (opistoaste, ammatillinen korkea-aste, ammattikorkeakoulut ja yliopistot) suorittaneiden määrä on lisääntynyt huomattavasti enemmän kuin keskiasteen suorittaneiden. Vuoden 1970 lopussa korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 309 000, mikä oli 9 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Vuoden 1990 lopussa osuus oli 18 prosenttia ja vuoden 2010 lopussa 28 prosenttia.

Vuodesta 1970 vuoteen 2010 tutkijakoulutusasteen tutkinnon (lisensiaatit ja tohtorit) suorittaneen väestön määrä kasvoi yhdeksänkertaiseksi.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaiden joukossa oli 18 prosenttia vuonna 1970, 29 prosenttia vuonna 1990 ja 37 prosenttia vuonna 2010. – Maidenvälisissä vertailuissa seurataan usein juuri kyseisen ikäryhmän koulutuksen kehitystä.

Vuosien 1970 ja 1990 välillä alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneen väestön määrä 2,5-kertaistui ja vuosina 1990– 2010 määrä vielä 1,2-kertaistui. Alimman korkea-asteen suorittaneiden määrä väestössä tulee vähentymään sitä mukaa, kun henkilöt suorittavat ylemmän asteisia tutkintoja, muuttavat maasta tai kuolevat.

Suomalaista koulujärjestelmää uudistettiin 1990-luvulla, jolloin luotiin ammattikorkeakoulujärjestelmä. Samalla opistoaste ja ammatillinen korkea-aste poistettiin koulutusjärjestelmästä.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrän huomattavaan kasvuun vaikuttaa sekä opistoasteen koulutuksen lopettaminen ja tilalle tullut ammattikorkeakoulutus että yliopistokoulutukseen tulleen ns. Bolognan prosessin mukainen kaksiportainen tutkintojärjestelmä. Nykyisin lähes joka koulutusalalla on tarjolla myös alempi yliopistotutkinto.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 4.6.2012

Jaa