Suomi ilman maahanmuuttajia

  1. Ilman maahanmuuttoa 50 000 lasta vähemmän
  2. Yli puolet pääkaupunkiseudun väestönlisäyksestä on vieraskielisiä
  3. Ilman maahanmuuttoa 20–59-vuotiaiden määrä vähenisi rajusti vuoteen 2030 mennessä
  4. Suomen ratkottavaksi tulee suuria väestöhaasteita

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Jos vieraskielisiä ei olisi, Suomessa olisi alle 15-vuotiaita vähiten 120 vuoteen.

Kirjoittaja: Markus Rapo on yliaktuaari Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2012.

Maahanmuutto Suomeen on 2000-luvun ilmiö. Vuoden 2010 lopussa vieraskielisten osuus väestöstä oli 4,2 prosenttia. Pienuudestaan huolimatta maahanmuuttajaväestö on kuitenkin jo vaikuttanut ikärakenteeseen, koska vieraskielisten joukossa on paljon nuoria. Oheisessa kuviossa 1 on vieraskielisten ikäjakauma, joka poikkeaa huomattavasti kantaväestön ikäjakaumasta.

Maahanmuuton vaikutusten mittaaminen on hankalaa, koska sopivia mittareita on vähän. Väestömuutoksia kuitenkin on mahdollista tarkastella käyttäen mittarina kotimaisten ja vieraiden kielten puhujien määriä. Väestötilastoissa vieraskielisillä tarkoitetaan kaikkia niitä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Artikkelin lähtökohta on kuvitelma, että Suomessa ei asu yhtään vieraskielistä. Millainen olisi Suomen väestö ja tulevaisuuden väestökehitys ilman maahanmuuttajia?

Kuvio 1. Suomessa asuvien vieraskielisten ikäjakauma vuonna 2010. Ikä vuosina.

Lähde: Tilastokeskus. Väestö- ja kuolemansyytilastot.

Ilman maahanmuuttoa 50 000 lasta vähemmän

Vuoden 2010 lopussa Suomessa asui runsaat 224 000 vieraskielistä. Valtaosa vieraskielisistä on tullut Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana. Jos heitä ei olisi, maamme väkiluku olisi ollut 5,15 miljoonaa vuoden 2010 lopussa. – Todellinen kokonaisväkiluku oli 5,38 miljoonaa vuonna 2010.

Suomeen olisi viimeisen 20 vuoden aikana syntynyt 50 000 lasta vähemmän, jos vieraskieliset äidit eivät olisi hankkineet lapsia. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuonna 2002 olisi syntynyt vain 53 000 lasta eli vähemmän kuin yhtenäkään vuonna suuren nälkävuoden 1868 jälkeen. Jos poikkeusvuosi 1868 jätetään huomiotta, 53 000 syntynyttä lasta täytyy hakea vieläkin kauempaa eli vuodelta 1846.

Vuonna 2010 Suomessa syntyi lähes 60 000 lasta, mikä oli eniten 15 vuoteen. Ilman vieraskielisiä synnyttäjiä lapsia olisi ollut 56 300. Syntyvyys on ollut kuitenkin paljon puhutusta "vauvabuumista" huolimatta uusiutumistason alapuolella jo neljän vuosikymmenen ajan. Sen seurauksena Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 888 000 alle 15-vuotiasta. Jos heidän joukostaan poistetaan vieraskieliset, määrä oli 847 000 eli pienin 121 vuoteen.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 4.6.2012

Jaa