Eläkeikätavoite on saavutettavissa

  1. Ikääntyneiden työssäolo vahvassa kasvussa
  2. Ketkä jatkavat 60 ikävuoden jälkeen?
  3. Yli 60-vuotiaiden toimialarakenne poikkeaa nuoremmista
  4. Koulutustaso vaikuttaa työuran pituuteen
  5. Iäkkäillä vähän sairauspoissaoloja
  6. Millainen työ pitää työssä?
  7. Iäkkäiksi työssä pysyneet tyytyväisiä työn eri osatekijöihin
  8. Työaikajoustoja käytössä
  9. Iäkkäiden työ motivoi
  10. Myös työyhteisö vaikuttaa motivaatioon
  11. Työssä jatkamiseen voidaan vaikuttaa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Anna-Maija Lehto on tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2012.

Yli 60-vuotiaiden työllisyys on lisääntynyt voimakkaasti. Muutoksen taustalla on paitsi eläkeuudistus myös ikääntyneiden koulutustason nousu, terveydentilan parantuminen ja työtehtävien keventyminen. Eläkeikää lähestyvien joukossa on kuitenkin paljon myös raskaan ja pitkän työuran tehneitä, joille on tärkeää päästä eläkkeelle viimeistään 63-vuotiaana. Työssä jatkamista voidaan edistää parhaiten lisäämällä työssä kehittymisen ja oppimisen mahdollisuuksia sekä työntekijälähtöisiä työaikajoustoja.

Suomessa asetettiin vuonna 2009 tavoitteeksi, että 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote olisi 62,4 vuotta vuonna 2025. Lähtökohtana oli vuoden 2008 eläkeikäodote 59,4 vuotta, jota päätettiin nostaa kolmella vuodella ja etsiä sopivia toimenpiteitä tuon tavoitteen saavuttamiseksi.

Vuonna 2010 tämä 25-vuotiaalle laskettu eläkkeellesiirtymisiän odote oli noussut jo 60,4 vuoteen. Se oli kasvanut viidessä vuodessa 1,5 vuodella. On mitä ilmeisintä, että seuraavan 15 vuoden aikana jäljelle jäänyt kahden vuoden nousu toteutuu.

Eläkkeellesiirtymisiän odotteet ovat kasvaneet ennakoitua nopeammin. On kiinnostavaa miettiä, mitä tekijöitä tämän nopean nousun takana on. Julkisuudessa on arveltu, että eläkkeelle siirtyminen myöhentyy lähinnä niiden uusien toimenpiteiden ansiosta, jotka otettiin käyttöön vuoden 2005 eläkeuudistuksessa. Näitä keinoja olivat elinaikakerroin ja niin sanottu superkarttuma eläkkeissä 63 ikävuoden jälkeen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se rakenteellinen muutos, joka ikääntyneiden työvoimassa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rakennemuutos koskee ennen muuta koulutustason voimakasta nousua, jota kuvaan tässä artikkelissa tarkemmin.

Kuvio 1. Eläkkeellesiirtymisiän odote vuosina 1996–2010. Vuotta.

Lähde: Eläketurvakeskus

Ikääntyneiden työssäolo vahvassa kasvussa

Eläkkeellesiirtymisiän odote kertoo laskennallisen eläkkeelle siirtymisen ajankohdan, kun kaikki yli 25-vuotiaiden tai 50-vuotiaiden eläkkeelle siirtymiset ja kuolleisuus otetaan huomioon tiettynä ajankohtana. Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet toisin sanoen vaikuttavat näihin odotearvoihin. Jos eläkkeelle siirtymistä tarkastellaan vain vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osalta, keskimääräinen vanhuuseläkkeelle lähteneiden ikä oli Eläketurvakeskuksen (2011) mukaan 63,5 vuotta vuonna 2010.

Eläketurvakeskuksen mukaan jo kaksi kolmesta eläkkeelle siirtyvästä jää nykyään suoraan vanhuuseläkkeelle. Vielä kymmenen vuotta sitten heitä oli vain joka kolmas: valtaosa jäi eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää työkyvyttömyyden tai työttömyyden kautta.

Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden määrä on pudonnut viimeisten 15 vuoden aikana noin 35 000 hengellä: vuonna 1996 työkyvyttömyyseläkettä sai 247 000 ja vuonna 2010 määrä oli laskenut 211 000 henkeen. Erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä on vähentynyt. Mielenterveyden häiriöt tosin ovat yleistyneet työkyvyttömyyseläkkeiden syinä, mutta niidenkin vuoksi eläkkeelle jäävien määrä on vähentynyt 1 300:lla vuodesta 2009 vuoteen 2010. (Findikaattori 2012.)

Työssä olevien osuutta työikäisistä kuvaavien työllisyysasteiden kehitys kertoo reaaliaikaisesti työssäolon pidentymisestä. Kuvio 2 näyttää työllisyysasteiden huikean kasvun 55–59-vuotiaiden, 60–64-vuotiaiden ja 65–69-vuotiaiden joukossa.

Kuvio 2. Työllisyysasteet vanhoissa ikäryhmissä vuosina 1994–2011. Prosenttia.

Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus

Kun 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli lamavuonna 1994 vain 16,9 prosenttia, oli saman ikäisten työllisyysaste vuonna 2011 jo 41,8 prosenttia. Myös 55–59-vuotiaiden työllisyysaste kasvoi selvästi 48,7 prosentista 72,7 prosenttiin, ja 65–69-vuotiaiden työllisyysaste nousi 4,6 prosentista 11,7 prosenttiin.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 4.6.2012

Jaa