Nuorten työttömyyden mittaaminen on vaikeaa

Kirjoittaja: Pekka Myrskylä on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 8/2011.

Suomen tapaisissa maissa työttömyyttä mitataan otospohjaisilla työvoimatutkimuksilla ja sen lisäksi yleensä hallinnollisella työnhakijarekisterillä. Molemmilla on hieman eri tarkoitus ja ne käyttävät hiukan erilaisia käsitteitä, jotka tuottavat melko suuria eroja varsinkin nuorten ja iäkkäiden ryhmissä.

Työvoimatutkimuksissa määritellään osa opiskelijoista työttömiksi, kun he keväisin ilmoittavat etsivänsä työtä eikä sitä vielä ole tiedossa. Jos opiskelija ilmoittaa voivansa ottaa työtä vastaan kahden viikon kuluessa, määrittelee tutkimus hänet työttömäksi. Työnhakijarekisteri taas katsoo opiskelijat lukukausien aikana opiskelijoiksi eikä kirjaa heitä työttömiksi työnhakijoiksi ennen lukukauden päättymistä. Yksi syy lienee se, ettei opiskelija voi saada opintorahaa ja työmarkkinatukea yhtä aikaa. Tämä erilainen menettely nostaa työvoimatutkimuksen työttömien määrän huhti–toukokuussa useita kymmeniä tuhansia suuremmaksi kuin rekisterissä ja vaikuttaa nostavasti myös vuosikeskiarvoihin.

Työvoimatutkimus hyväksyy työttömiksi myös ne nuoret, joilla ei vielä ole mitään ammatillista koulutusta. Työvoimahallinto taas ohjaa kouluttamattomia nuoria ensisijaisesti opiskeluun, esimerkiksi vain peruskoulun suorittanutta nuorta pyrkimään ammatilliseen koulutukseen ennen työnhakuprosessin aloittamista. Tämä on varmaan nuoren tulevaisuuden kannalta järkevää, mutta se merkitsee alempia työttömyyslukuja rekisterissä. Nuoret eivät edes ilmoittaudu työttömiksi työnhakijoiksi, kun tietävät, ettei työmarkkinatukea yleensä makseta. Taulukossa näkyy, miten työttömyysaste keväisin nousee selvästi ja laskee sitten kesäkuukausiksi, kun työtä etsivät opiskelijat löytävät työtä. Työvoimatutkimuksen työttömyysaste miltei puolittuu, mutta ministeriön luku pysyy ennallaan.

Joka 10. nuori on työtön

Tietojen julkistuksissa on myös ymmärtämisongelmia. Kun nuorten työttömyysaste toissa keväänä oli 25 prosenttia, niin Tieto&trendit-lehtikin uutisoi joka neljännen nuoren olevan työttömänä ja tämä uutinen jatkoi sitten elämäänsä monissa lehdissä. Työttömien osuus lasketaan työllisten ja työttömien summasta, siis työvoimasta. Suurin osa nuorista kuitenkin opiskelee, jolloin työttömien osuus nuoresta ikäluokasta onkin noin kymmenen prosenttia. Joka kymmenes nuori oli työttömänä, ei joka neljäs.

15–24-vuotiaiden työttömyys työvoimatutkimuksen ja työnhakijarekisterin mukaan 2010 ja 2011

15–24-
vuotiaita
Työlliset,
1000
henkeä
Työttömät,
1000
henkeä
Työttömyys-
aste, %
Osuus
15–24-
vuotiaista, %
TEM-
työttömät
Työttömyys-
aste, %
I vuosineljännes 659 211 69 24,7 10,5 37 15,1
II vuosineljännes 659 277 105 27,6 15,9 35 11,3
III vuosineljännes 660 280 46 14,2 7,0 35 11,3
IV vuosineljännes 660 229 50 18,0 7,6 30 11,6
I vuosineljännes 660 222 65 22,8 9,8 31 12,2
II vuosineljännes 660 292 101 25,7 15,3 29 9,1
III vuosineljännes 660 289 48 14,3 7,3 32 9,9

 


Päivitetty 21.12.2011

Jaa