Konfliktit vähenevät maailmassa

  1. Keskinäisriippuvuus vähentää yhteenottoja
  2. Resursseja ennalta ehkäisyyn
  3. EU:n sotilasoperaatiot epätodennäköisiä
  4. Turbulenssia Euroopassa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Vesa Puoskari on Brysselissä asuva vapaa toimittaja ja Tieto&trendit-lehden vakituinen avustaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2011.

Vaikka uutiset täyttyvät päivittäin sotatapahtumista, valtioiden sisäisistä kahakoista ja terrori-iskuista, vakavien aseellisten yhteenottojen määrä maailmassa on vähentynyt huomattavasti.
_______________

Uppsalan yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen mukaan toisen maailmansodan jälkeen maailmassa oli sodittu kaikkiaan 244 aseellista konfliktia 151 eri paikassa vuoteen 2009 mennessä.

Huippuvuosi ajoittui 90-luvun vaihteeseen, minkä jälkeen maailma on rauhoittunut merkittävästi. Tilastojen mukaan sodat, joissa vuosittain kuolee vähintään 1 000 ihmistä, ovat vähentyneet 78 prosenttia vuodesta 1988 lähtien. Valtaosa aseellisista konflikteista on valtioiden sisäisiä, jossa osapuolina ovat hallituksen joukot sekä näitä vastustavat kapinalliset. Suvereenien valtioiden väliset sodat ovat harvinaisia.

Professori Peter Wallensteen Uppsalan yliopistosta sanoo, että konfliktien lukumäärän pitäisi laskea, mikäli kyky ongelmien ratkaisuun kasvaa maailmassa.

    "Kylmän sodan jälkeen on pysyvästi ratkaistu noin 40 konfliktia", Peter Wallensteen Uppsalan yliopistosta muistuttaa.

"Suuntaus on selkeä 90-luvun alusta lähtien. Myös sotien uhrien lukumäärä on pienentynyt, joten osapuolet, naapurivaltiot tai kansainvälinen yhteisö ovat pystyneet rajoittamaan konfliktien kiihtymistä ja leviämistä."

Vuoden 1989 jälkeen on syttynyt 133 konfliktia, joista vuonna 2010 oli käynnissä 30. Käydyistä taisteluista 103 oli päättynyt joko rauhansopimukseen, voittoon tai tulitaukoon.

Wallsten huomauttaa, että kylmän sodan päättymisen jälkeen on ratkaistu noin 40 konfliktia pitävin rauhansopimuksin.

"Jotta maailma olisi turvallisempi, ristiriidat on pystyttävä ratkaisemaan pysyvästi. Viime vuosina on solmittu vain muutama rauhansopimus. Monissa tapauksissa ongelmat on paremminkin vaimennettu kuin ratkaistu", Wallsten lisää.

Keskinäisriippuvuus vähentää yhteenottoja

Helsingin yliopiston dosentti ja kriisinhallintaan perehtynyt EU-komission virkamies Juha Auvinen arvioi, että maailman poliittisten rakenteiden muutokset sekä taloudellisen keskinäisriippuvuuden kasvu ovat vähentäneet etenkin valtioiden välisiä aseellisia yhteenottoja merkittävästi. Maailmanpolitiikka nähdään nykyään enemmän yhteistyöpelinä kuin kilpailuna.

    Helsingin yliopiston dosentti Juha Auvinen EU-komissiosta ei näe EU:n sisällä merkittäviä turvallisuusuhkia taloudellisesti tukalista ajoista huolimatta.

"Valtiot hyötyvät yhteistyöstä, sillä se tuottaa taloudellista voittoa, mikä puolestaan tukee vallassa olevan hallinnon legitimiteettiä. Mitä enemmän valtiot käyvät kauppaa keskenään ja hyötyvät taloudellisesti, sitä vahvempi on myös hallinnon asema", Juha Auvinen pohtii.

"Nykyään hallinto ei pysty puolustamaan legitimiteettiään juuri muutoin kuin että talous toimii hyvin ja kansalaiset vaurastuvat", hän sanoo.

Auvisen mukaan kylmän sodan päättymisen jälkeen aseellisten yhteenottojen lukumäärä on kasvanut mutta niiden intensiteetti on laskenut. "Konflikteja on edelleen paljon, mutta kuolonuhrien määrä on aiempaa pienempi."

Kahtiajaon aikana suurvallat tukivat asein ja rahallisesti taistelevia osapuolia, mikä lisäsi sotien vakavuutta ja kasvatti uhrien lukumäärää. 1950-luvulla sotilaallisessa selkkauksessa kuoli keskimäärin 10 000 ihmistä, kun 2000-luvulla uhrien määrä on laskenut vajaaseen 1 000:een konfliktia kohden.

Uppsalan yliopiston tutkimuslaitoksen mukaan vuosina 1989–2009 sodittiin eniten Afrikassa, missä käytiin kaikkiaan 41 aseellista yhteenottoa. Tämän jälkeen tulivat Aasia (39), Eurooppa (23) ja Pohjois- ja Etelä-Amerikka (15). Rauhallisinta ajanjaksolla oli Lähi-idässä (13 konfliktia).

"Ideologisen kahtiajaon poistumisen jälkeen pinnan alla kyteneet jännitteet puhkesivat. Esimerkiksi Afrikassa syttyi aiempaa enemmän sotia, mutta ne olivat nimenomaan valtioiden sisäisiä konflikteja", Auvinen selventää.

Vuoden 2003 jälkeen aseelliset yhteenotot ovat kuitenkin hieman lisääntyneet. Viime vuosina taistelut ovat yltyneet sodiksi saakka Sri Lankalla, Pakistanissa, Afganistanissa, Irakissa, Ruandassa ja Somaliassa, joissa kuolleiden lukumäärä on noussut yli 1 000 henkilöön.

"Terrorismin vastainen sota selittänee suurimmalta osin kasvua. Myös arabikevään suorat vaikutukset saattavat merkitä lisää konflikteja", arvioi professori Wallensteen.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 21.12.2011

Jaa