Ikääntyneiden yrittäjyys on lisääntynyt

  1. Maatalousyrittäjyydestä muiden alojen yrittäjyyteen
  2. Väestön ikääntyminen koskee myös yrittäjiä
  3. Yrittäjäksi ryhdytään ikääntyneenäkin
  4. Sivutoiminen yrittäjyys eläkkeellä lisääntynyt
  5. Voiko ikääntyneiden yrittäjyys pidentää työuria?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Voiko ikääntyneiden yrittäjyys pidentää työuria?

Ikääntyneiden yrittäjien lukumäärä on siis kasvanut ja myös yrittäjien osuus 55–74-vuotiaasta väestöstä on kasvanut. Samalla maatalousyrittäjien osuus on kutistunut ja ikääntyneiden yrittäjien elinkeinorakenne on lähentynyt nuorempien (30–54-vuotiaiden) elinkeinorakennetta. Lisäksi vanhuuseläkeikäisten (63 vuotta täyttäneiden) sivutoiminen yrittäjyys eläkkeellä ollessa on lisääntynyt.

Voivatko nämä muutokset ikääntyneiden yrittäjyydessä johtaa myös työurien pidentymiseen koko väestössä?

Yrittäjät ovat perinteisesti jatkaneet työelämässä pitempään kuin palkansaajat. Siinä mielessä yrittäjien työurat ovat jo aikaisemmin olleet pitkiä. Syyksi on arvioitu esimerkiksi yrittäjyyttä elämäntapana tai sitä, että eläkkeelle ei ole taloudellisista syistä varaa jäädä. Pitkään yrittäjänä toimineiden eläke jää monesti pieneksi, sillä eläkkeen pohjana olevat yrittäjäeläkemaksut ovat usein alimitoitettuja. (Hyrkkänen 1997.)

Koska palkansaajat ovat vetäytyneet työelämästä keskimäärin nuorempina kuin yrittäjät, ikääntyneiden työllisten joukossa yrittäjien osuus on ollut huomattavan suuri. Kuviosta 5 nähdään, että 1990-luvulla 55–64-vuotiaista työllisistä reilu neljännes ja 65–74-vuotiaista jopa 80 prosenttia oli yrittäjiä. Kaikista työllisistä laskettuna yrittäjien osuus oli 1990-luvulla noin 15 prosenttia.

Vaikka ikääntyneiden yrittäjyys on 2000- luvulla lisääntynyt, yrittäjien osuus ikääntyneistä työllisistä on pienentynyt (kuvio 5). Tämä johtuu siitä, että palkansaajatyöllisyys on kasvanut voimakkaasti erityisesti 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Kun yhä useampi palkansaaja jatkaa pitempään työssä, yrittäjät eivät ole enää ainoita työelämän "harmaita panttereita".

Kuvio 5. Työllisyysasteet ja yrittäjien osuus työllisistä ikäryhmittäin 1990–2010.

Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus.

Ikääntyneiden työllisyys onkin kokonaisuudessaan parantunut Suomessa reippaasti 2000-luvulla, selvästi nopeammin kuin EU- maissa keskimäärin (Lehto—Sutela 2010). Suurin vaikutus ikääntyneiden työllisyyteen ja työurien pitenemiseen on sillä, että palkansaajat pysyvät työssä aikaisempaa pitempään.

Oma osuutensa on kuitenkin myös ikääntyneiden yrittäjyyden kasvulla. Taulukossa 1 verrattiin 55–74-vuotiaan väestön kasvua ja samanikäisten yrittäjien määrän kasvua vuosina 2001–2010. Taulukko osoitti, että ikääntyneiden yrittäjien määrä on kasvanut suhteellisesti nopeammin kuin samanikäisen väestön määrä. Näin on käynyt sekä päätoimisen yrittäjyyden että sivutoimisen yrittäjyyden kohdalla.

Näiden tarkastelujen perusteella ikääntyneiden yrittäjyyden kasvu on aidosti tuonut lisää vuosia työurien loppupäähän.

Suhteellisesti eniten oli kasvanut 63 vuotta täyttäneiden vanhuuseläkeikäisten sivutoiminen yrittäjyys. Toistaiseksi sivutoimisten eläkeläisyrittäjien lukumäärät ovat melko vaatimattomia. Selvä kasvusuunta kuitenkin viittaa siihen, että eläkeläisten sivutoimisessa yrittäjyydessä on potentiaalia, joka etenkin suotuisassa taloudellisessa suhdanteessa voi lisätä ikääntyneiden aktiivista osallistumista työelämään.

Lähteet:

Akola, E. – Heinonen, J. – Kovalainen, A. – Suvanto, K. 2008. Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa – tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 29/2008.
Hyrkkänen, R. 1997. Yrittäjien työhalukkuus eläkeaikana. Eläketurvakeskuksen raportteja 7/1997.
Hyrkkänen, R. 2006. Yrittäjien ja palkansaajien eroja eläkeiän valinnassa. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2006:2.
Julkunen, R. 2009. Suomalainen palkkatyön yhteiskunta. Teoksessa: Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet. Toim. Anna Pärnänen – Kaisa-Mari Okkonen. Työmarkkinat 2009. Tilastokeskus.
Kantola, J. – Kautonen, T. 2007. Vastentahtoinen yrittäjyys Suomessa. Työpoliittinen tutkimus 327. Työministeriö.
Keinänen, P. 2009. Elinkeinorakenteen muutos – maatalousvaltaisuudesta palkansaajien ja palveluiden yhteiskuntaan. Teoksessa: Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet. Toim. Anna Pärnänen – Kaisa-Mari Okkonen. Työmarkkinat 2009. Tilastokeskus.
Korpiluoma, R. – Alaluusua, A. – Heinonen, R. – Kaarre, S. 2007. Työeläke. FINVA. Sulkava.
Lehto, A.-M. – Sutela, H. 2010. Ikääntyvien työpanos vahvassa kasvussa. Tieto&trendit 2/2010. Tilastokeskus.
Lith, P. 2010. Yrittäjäksi palkkatyön tai eläkkeen ohella. Tieto&trendit 7/2010. Tilastokeskus.
Palomäki, L.-M. – Tuominen, E. 2010. Työssä käyvät eläkeläiset – erot muihin työssä käyviin ja eläkkeellä oleviin. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2010:4.
Yrittäjyyskatsaus 2008. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 25/2008.

_________

Tietolaatikko.

Keskeiset käsitteet.
Työllinen Työvoimatutkimuksessa työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin, tai joka on ollut vain tilapäisesti poissa työstään. Työlliset jaetaan päätyön perusteella yrittäjiin ja palkansaajiin.
Päätyö Päätyö on työllisen ainoa tai pääasiallinen ansiotyö. Jos työpaikkoja on useita, päätyö on yleensä se, johon käytetään eniten aikaa tai josta ansiotulot ovat suurimmat.
Yrittäjä Tässä artikkelissa käsitellään vain niitä yrittäjiä, jotka ovat yrittäjiä päätyön perusteella. Yrittäjä voi olla työnantajayrittäjä tai yksinäisyrittäjä, kuten ammatinharjoittaja tai freelancer. Myös yrittäjäperheenjäsenet lasketaan yrittäjiin.
Ikääntynyt yrittäjä Yrittäjä, joka kuuluu ikäryhmään 55–74-vuotiaat.
Yrittäjäperheenjäsen Työvoimatutkimuksessa yrittäjäperheenjäsen on henkilö, joka työskentelee palkatta samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä tai maatilalla.
Maatalousyrittäjä Tässä artikkelissa maatalousyrittäjäksi katsotaan henkilö, joka on yrittäjä tai yrittäjäperheenjäsen ja jonka päätoimiala on kasvinviljely tai kotieläintalous, riistatalous tai niihin liittyvät palvelut. Metsätalousyrittäjät ja puunkorjuuyrittäjät luetaan muihin yrittäjiin.
Päätoiminen yrittäjä Tässä artikkelissa päätoiminen yrittäjä on henkilö, joka on päätyön perusteella yrittäjä ja joka myös itse määrittelee itsensä ensisijaisesti ansiotyössä käyväksi.
Sivutoiminen yrittäjä Tässä artikkelissa sivutoiminen yrittäjä on henkilö, joka itse katsoo olevansa ensisijaisesti eläkkeellä, mutta joka on tehnyt myös ansiotyötä ja on sen perusteella yrittäjä.
Yritystoiminta sivutyönä Tässä artikkelissa ei lueta yrittäjiksi henkilöitä, joille yrittäjyys on sivutyö palkkatyön ohessa. Heidät luetaan palkansaajiin.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.12.2011